Tahdon voimaa...

...on ollut viikon lause. Sitä on myös tällä viikolla todella tarvittu. Mies lähti taas merelle koko viikoksi, joten ollaan oltu pojan kanssa kahdestaan kotona. Viikkoon on mahtunut puutarhahommia, siivousta, siivousta, siivoista, urheilua, shoppailua ja aina niin ihania yövalvomisiakin. 

Mutta ennen tämän viikon tapahtumia muutama sana viime viikosta. Torstaina käytiin katsomassa Teijolla kesäteatteria. Pläjäys oli hmm.. aika tuhtia tavaraa. Se perustuu sodan aikaan, aikaan ennen itsenäistymistä.  Ei ollut mitään ihan kevyttä kesäillan ratoksi :) Kuitenkin näytelmä oli mielestäni hyvä, mutta omaan mielentilaan ja vireystasoon ehkä hieman liian raskas. Ennen näytöstä ja näytöksen väliajalla mä keskityin shoppailuun :) Kyllä keskellä pikkukylää mä shoppailin :D Löysin ihanan kellon, en ikinä ois osannut ettii tollasta kelloa, mut rakastuin siihen heti kun näin. Mukaan tarttui myös meikkipussi, se siis ihan huusi mua nimeltä ;)

Esityksessä ollut auto.. niin siisti!

Kesäteatteri

Meikkipussukka omalla nimellä :D Kalevalatyyliin

Tykkään kovasti, vaikka ei ehkä heti tullu mieleen et ois mun tyylinen

Lauantaina oli ihanan kummipoikani ristiäiset <3 juhla oli onnistunut ja tosi kaunis. Sääkin suosi meitä. Ei ois voinut paremmin enää mennä. Juhlan jälkeen suunnattiin tyttöjen iltaan. Se tuli kyllä niin tarpeeseen. Päästiin puhuu tyttöjen juttaja ja vähän viihteelle irtautuu arjesta. Näin jälkikäteen tajusin, että eihän me muuten ehditty ees tanssilattialle. Mut oli kyllä niin kiva ilta. Sunnuntaina tosin joudun vähän maksaa siitä heikolla ololla, mutta onneks en kuitenkaan kovin pahasti.

Sitten päästäänkin tähän viikkoon. Maanantaina ja tiistaina puuhailin pihan istutusten kanssa, sekä sohvan pinnat pääsivät pesuun. On ihanaa kun saa jotain konkreettista aikaan. Erityisesti toi piha on ärsyttänyt jo monta kuukautta, en oikein tiettyt mitä siihen haluan ja en yhtään päässyt asiassa alkuun. Nyt vihdoin sain yhden asian pois listalta. Välillä sitä on vaan niiiiiin saamaton.

Kivien ympärillä ei siis ollu kuin lähinnä rikkaruohoja. Tämä lopputulos vaatii kaivamista, kitkemistä, kivien pyörittelyä ja istuttamista. Nyt onneks ne on siinä.

Viikkoon on tosiaan mahtunut myös urheilua ja ystäviä. Paljon ollaan oltu Miion kanssa myös ihan kahden ja vietetty laatuaikaa :D Tätä laatuaikaa varjostaa vaan tulossa olevat hampaat. Viime yö meni itkun saattelemana ja tänään otettiin ihan särkylääkettä vaivaan. Tosi pahalta tuntuu, kun toisella on selvästi paha olla ja ei voi oikein auttaa :/ Nää on niitä hetkiä, kun toivois, että toinenkin puolisko ois täällä kotona. Itku on tullut välillä myös äidille. Vaikka muuten pärjätään hienosti kahdestaan kotona, olisi ihana saada jakaa päivä tapahtumat ja kokemukset toisen kanssa ihan kasvotusten. Ystäviä ja perhettä on lähellä, mutta se ei ole kuitenkaan sama asia.

Viikon alussa päätin, että tästä tulee hyvä viikko. Tämä on ollut hyvä viikko ja toivottavasti myös pysyy sellaisenaan. Projekti etenee hyvin ja kaidalla polulla on pysytty herkkujen suhteen. Tahdonvoimalla on siis hurja merkitys. Jotain kun päättää, niin mahdollisuus onnistumiseen on paljon parempi. Näihin sanoihin on hyvä päättää ;)

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita

Olen ollut tämän viikon yksin poikani kanssa kotona, isantä on merillä. Hyvin ollaan pärjätty, mutta kyllä iltaisin huomaa, että on ehkä tavallista väsyneempi. Omaa aikaa on vain, kun Miio nukkuu. Tällä hetkellä meillä mennään aika lujaa. Onneksi vasta ryömien, mutta konttausasentoon hakeutuu koko ajan. Myös kiipeäminen on kiinnostavaa ja vähän väliä kopsahtelee alas. Onneksi poika ei ihan joka muksahduksesta ota itseensä :) Tosin vakavasti olen miettinyt, että pitää hankki sellainen päänsuojus. Josko vaikka pahemmilta kolhuilta säästyttäisiin sen avulla :)

Minulla on enää muutamia viikkoja äippälomaa jäljellä ja aion nauttia niistä kyllä täysillä. Ihanaa, että on kesä! Ollaan käyty lenkillä paljon ja myös kaupungilla. Ihanaa aloittaa päivä vaikka torilta. Pihalla on kiva puuhastella kaikkea, sitä puuhateltavaa on, kun asuu omakotitalossa.  Parasta on se, että voi mennä fiiliksen mukaan.

Rauhallinen teehetki, kun poika nukkuu.

Miio hämähäkkikeinussa

Projektikin edistyy hyvin, ekalla viikolla lähti vajaa kaksi kiloa. Tosin nehän on nesteitä, mutta kyllä se silti tuntuu jo vaatteissa, kun ylimääräinen turvotus on poissa. Olen yleensä varsinainen sokerihiiri, mutta nyt olen yllättynyt miten helposti tämä on mennyt. Eipä ole juuri mieli tehnyt herkkuja. Tosi näin kesällä helpottaa, kun on esim. tuoreita marjoja saatavilla. Mansikat NAM! Lauantaina tosin koittaa ns. vapaasyöntipäivä. Silloin minusta tulee kummitäti ihanalle pikku pojalle ja lähdemme illalla tyttöjen kanssa vielä viihteellekkin. On ihana päästä tuulettumaan, viimeksi olen ollut ystävien kanssa ulkona pitkän kaavan mukaan mm... maaliskuun alussa. Joten ehkä on jo aikakin :)

Kävimme Miion kanssa eilen kaupungilla ja päätin poiketa pitkästä aikaa Seppälään. Yleensä en siellä juuri käy, koska en KOSKAAN, siis KOSKAAN löydä sieltä mitään. Olen pitänyt sitä itselleni ihan turhana putiikkina. No, menin sinne lähinnä katsomaan, olisiko Miiolle jotain kivaa alessa. Olihan siellä, mutta oli myös minulle!!! Siellä oli siis vaikka mitä. Luulen, että ens viikolla pitää mennä vielä uudelleen. Tässä alhaalla kuvissa mitä nyt lähti mukaan, mutta olisin voinut tosiaan ostaa reilusti enemmäkin. Tuon pilkullisen mekon ajattelin laittaa ristiäisiin ja pitsimekon ehkä illalla viihtelle. Kuvassa olevat kengät on vanhat, mutta ne käy hyvin pilkkumekon kanssa sitten juhliin ;)

 Pääkallo kuuluu siis mustaan rentoon t-paitaan. Se kun ei oikein tästä erotu :D

   

Tänään olen aikeissa mennä kesäteatteriin. Ihanaa. Joonas kotiutuu tänään ja päästään ihan kahdestaan reissuun. Äitini siskon tytöt näyttelevät kyseisessä näytelmässä ja saimme vapaaliput + vielä hoitajan Miiolle. Aika täydellistä sanon minä :) On vielä luvattu ihanaa ilmaa koko päiväksi, niin mikäs siinä. Siitä onkin monta vuotta, kun olen viimeksi ollut kesäteatterissa tai teatterissa ylipäätään. Ja siitä on myös aikaa, kun ollaan Joonaksen kanssa oltu kahdestaan jossain.

Nyt on kuitenkin aika lähteä lenkille. Nautitaan kesästä, adios!

Rakas päiväkirja...

Kirjoittaminen on terapeuttista, se on tullut huomattua tällä viikolla. Aloitimme muutaman ystäväni kanssa projektin nimeltä "Elämäni kuntoon". Tiedän, hyvin "kekseliäs" nimi :) Meillä on tapana päivittäin (ainakin vielä) vaihtaa kuulumisia. Olenkin kirjoitellut aika paljon tytöille ja huomannut, miten helpottavaa on jakaa ihan pieniäkin asioita toisten kanssa. Tämä projekti sai aikaan sen, että vihdoin sain myös luotua profiilin tänne. Täällä tarkoitus jakaa elämääni. Teen tätä lähinnä itseäni varten, koska koen, että minun on hyvä jäsennellä ajatuksia aina välillä "paperille".

Olen aina ollut hyvin liikunnallinen. Suurin osa elämästäni pyörii liikunnan ja urheilun ympärillä. Työkseni valmennan kilpauimareita ja välillä ohjaan myös salilla mm. FUSTRAa (tein päivätyöksi ennen äityslomaa), kuitenkin minulta on viime aikoina tuntunut, että itse tarvitsen ohjaajan ja valmentajan elämääni. Olen vähän hukassa.
Viimeisen viiden vuoden aikana elämässäni on tapahtunut paljon, mutta viimeinen vuosi siitä on ollut muutosvoittoisin. Tulin raskaaksi, muutin takaisin kotiseuduille, muutto kerrostalosta omakotitaloon, lapsi, äiteys... Kohta loma on loppu ja palaan työelämään, mutta en samaan mistä jäin äitiyslomalle. Välillä tuntuu, että pitää huokasta ja hengittää. Mihin elämäni on menossa, mihin haluan sen olevan menossa?

Olen unohtanut itseni, toiveeni ja tavoitteeni. Kesän alussa tajusin, että minun pitää ottaa ohjat omiin käsiini. Äitiysloma on ollut ihanaa, tykkään olla poikani kanssa kotona, mutta minun pitää myös muistaa, että olen yhä minä, yksilö, en vain pelkkä äiti. Lapsen kanssa on niin helppo unohtaa itsensä ja omat tarpeensa. Tämä on yksi syy siihen, että aloitimme kavereiden kanssa tämän projektin. Projektin aikana ei ole tarkoitus vain saada kroppa kuntoon, vaan myös mieli.

Rakastan tavoitteiden asettamista, mutta vielä enemmän niiden saavuttamista. Siitä mielestäni elämässä on kyse. Tavoittele niitä asioita, mitkä tekevät sinut onnelliseksi! Näitä tavoitteita tällä hetkellä minulla on todella paljon :) Esimerkkeinä: olla/tulla hyvä työssäni (paljon konkreettisiä tavoitteita sen sisällä), onnistua äitinä (tämäkin niin laaja käsite), saada itseni fyysisesti taas hyvään kuntoon, saada 10 kiloa pois tästä varresta... Tässä elämässä ei koskaan tulla valmiiksi ;)

Ilot, surut, kullan murut. Niistä varmasti tulen kirjoittamaan. Aiheet vaihtelevat varmasti paljonkin keskenään, mutta mitä sen väliä. Teen tätä Essin silmin ;)