Miljoona rautaa tulessa

Viikot kuluvat nykyään ihan hujauksessa ja välillä sitä herää todellisuuten, kuinka pitkällä sitä jo ollaan tämänkin vuoden suhteen. Kohta on joulu!! Kohta saa laittaa jouluvalot ;) Kynttilöillä ja takkatulella ollaankin jo tunnelmoitu. Rakastan kynttilöitä ja tunnelmalamppujen valoa.

Tämä aika vuodesta on jännää aikaa työrintamalla. Syyskausi alkaa olla lopuillaan ja se tarkoittaa sitä, että uimareilla jo syksyn pääkisat lähestyvät kovaa vauhtia. Itse valmennan nuoria uimareita (10-17-vuotiaita) ja suurimmalla osalla on ensi viikolla ikäkausimestaruuskilpailujen karsinnat, joista 16 (koko maasta) parasta kussakin lajissa ja ikäsarjassa pääsee joulukuussa pidettäviin finaaleihin. Fiilis treeneissä on selkeästi muuttunut ja huomaan itsekkin, että työjutut alkaa pyöriä mm. unissa enemmän. Näin käy aina kun tärkeämmän kisat lähestyvät.

Muutenkin työrintamalla riittää kiirettä, kevään juttuja jo kovasti työn alla, aikuistenuintitekniikka kurssia, ulkomaanleiriä ja kilpauintikoulun kehityssuunnitelmia. Päätyön lisäksi käyn ohjaamassa Fustraa salilla ja autan muutamia läheisiä omissa projekteissaan. Välillä tuntuu, ettei tunnit riitä kaikkeen, mutta mistään en toisaalta halua luopuakkaan. Usein stressiä syntyy liikaa, kun yrittää sovittaa kaikkea yhteen viikkoon. Suurin stressitekijä on se, että minulla ja Joonaksella on molemmilla epäsäännöllinen työ. Joudumme viikko kerrallaan suunnittelemaan Miion hoidot ja muut menot ja siltikin välillä suunnitelmat muuttuvat ja joudutaan soveltamaan. Työmme menevät paljon ristiin ja yhteistä aikaa on vähän, se synnyttää turhautumista molemminpuolin.

Meillä vietettiin myös ensimmäsitä isänpäivää sunnuntaina. Miio oli taiteillut hoidossa taulun ja kortin ja tilattiin Joonakselle myös kuva muki. Tehtiin myös kotona toinen kortti ja samanlaiset myös papoille. Herkkuaamupala katettiin pöytään, siinä oli kaikkea epäterveelistä ;) munkkeja, karjalanpiirakoita munavoin kera, pekonia ja munia, namia jne...  Perheen isä näytti tyytyväiseltä :) Tosin itse jouduin säntäämään töihin aamupalan jälkeen ja tuoksuin lievästi rasvalta noiden kokkailujen jälkeen :D Päivällä käytiin moikkaamassa isääni ja pappaani. Ilta meni perheen kesken kotosalla.

Onneksi flunssa alkaa olla hiljallee poissa ja treeneijä olen jo päässyt kokeilemaan. Ekasta punttitreenistä tulin TODELLA kipeäski, vaikka ihan kevyesti piti ottaa. Olen nyt tehnyt salilla vielä koko kroppaa suht kevyesti, koska tunnen, ettei kaikki oo vielä ihan reilassa. En halua nyt mitään takapakkia, joten ihan hissukseen mennään. On kyllä tehnyt tosi hyvää päästä taas liikkumaan, pääsee purkamaan stressiä oikein kunnolla ja huomaan sen myös heti unenlaadussa. Kun syö ja treenaa hyvin, nukkuu myös hyvin. Tosin viime yönä tuli unta vain reilut 5 tuntia. Illalla ohjaus loppui vasta klo 22 ja sitten ennen kun oli suihkussa käyty ja syöty yms. niin kello lähenteli jo puoltayötä. Aamuteenit alkoi klo 6.00 ja kello soi 5.00, ei siinä siis kovin paljon nukuttu. Tää päivä on myös ollut hulinaa täynnä, mutta onneksi siihen mahtui myös salitreeni. Oli kyllä taas hyvä treeni. Ite saan treeneistä paljon enemmän irti, kun treenaan jonkun kanssa. Kiitos Henkka siis seurasta :)


Nyt tää tyttö lähtee unille. Huomenna on päivä uus ja pitäis olla kiva ilma tulossa, mä luulen että pidetään Miion kanssa huomenna ulkoilupäivä <3

Liian motivoitunut olo!

Tää flunssa ei nyt oikein ota talttuakseen. Vielä on limaa rööreissä vaikka muille jakaa. Olo ei siis vielä yhtään sellanen, että vois aateella kunnon rääkkiä. Keskiviikkona olin ekaa kertaa lenkillä. Sellanen 1,5 tuntia käppäiltiin vaunujen kanssa ja jo siinä huomas, että kun mäkiä puskin ylöspäin, niin ei se kovin hyvältä keuhkoissa tuntunut. Malttia siis vielä. Varmaan tääkin viikko menee vielä sitä motivaatiota kerätessä? Tai siis sitähän on jo ihan liikaakin. Ennen tätä flunssaa liikunta oli vähän sellasta pakkopullaa välillä, en tiiä joku syysmasis-jakso oli menossa. Tää flunssa nyt teki ainakin sen, että motivaatiota ois vaikka muille jakaa. Suorastaan ahdistaa lukea toisten blogeja ja kattoo insta kuvia, joissa hehkutetaan hyviä treenejä. MÄKIN HALUUN! :)

No tän flunssan (on se kyllä muutenin ollut mielessä) takia sain nyt vihdoin aikaiseksi käydä hakees kamat detox-kuuriin ja samalla kävin kartuttamassa mun ihmeruoka valikoimaa. Oon tutustunut noihin superfoodeihin ihan vasta hiljattain, joten en vielä osaa kovin hyvin kertoa omia kokemuksia.
Oon neljä kertaa aiemmin tehnyt detoxin ja voin suositella sitä ihan kaikille. Kroppa ja mieli puhdistuu. Voi sit mättää jouluherkkuja puhtaalta pöydältä ;)  Mutta tosiaan kannattaa kokeilla. Tää mun kuuri kestää kolme viikkoa ja juon 1,5 litraa sellasta litkua päivässä. Sen lisäks ruokavaliosta ois hyvä karsia lihat (kalaa saa syödä), valkoiset jauhot, sokeri, alkoholi, kahvi, mustatee jne..

http://www.harmonia.fi/files/harmonia/esitteet/DS_kuuriohjeet_A5_v8.pdf
Tuossa vähän lisää siitä. Vaikka tuo onkin nyt vähän liikaa ehkä mainos, mutta saapa jotain ideaa siitä.

Projekti etenee taas paremmin ja paino on lähtenyt  laskuun. Aikataulussa ollaan ja hyvältä näyttää sen suhteen, että jouluna ollaan tavoitteessa. Itseasiassa yksi tavoite on jo saavutettu. Uskon, että monella naisella on ns. tavoite housut. Jotkun vanhat farkut vaikka, joihin on joskus mahtunut. Mullakin on ne, vuodelta 2006. Niiltä ajoilta kun muutin Lahteen opiskelemaan. Noh, jossain vaiheessa (varmaan jo 2007) huomasin, että eipä ne oikein enää istu ja niin ne jäivät kaapin pohjalle. Oli aikoja kun sain kiskottua ne ehkä juuri polven yläpuolelle.
No nyt tällä viikolla muistin, että mulla ylipäätään on ne ja HUPS! Ne meni heittämällä jalkaan. Oli kyllä hymy herkässä. (meillä oli lakanoiden vaihtopäivä myös menossa --> sotku takana ;))
Ihanaa huomata konkreettisia tuloksia. Oma silmä ei juuri huomaa muutosta, kun se tapahtuu pikkuhiljaa.

Tällä viikolla on ollut paljon muitakin kivoja juttuja. Joonas toi mulle kukkia. Samoja mitä sain kun Miio syntyi <3 Huh siitäkin on kohta jo vuosi. Aika rientää ja vauvat kasvaa ihan liian nopeasti. Miiolla synttäri marraskuun 23.päivä.

Kävin myös päivittämässä puhelinasioita. Mulla on ollu Iphone reilu kolme vuotta ja en osaa kuvitella enää mitään toista. Nyt tuli kuitenkin sellainen olo, että ois jo hyvä päivittää uudenpaan. Mulla oli siis Iphone4 ja nyt sitten taskussa mukana matkaa 5s kultaisen värisenä. On kyllä aikast kiva!

       

Nyt nauttimaan takkatulesta ja rauhasta.. tuhisevista miehistä (mies, poika ja koira, kaikki nukkuvat)... Kunhan takka saa työnsä valmiiksi, painun mäkin pehkuihin. Huomenna on työpäivä ja suuntaan Raisioon koko päiväksi kisoihin. Sinne lähdetään kovalla tsempillä ;)