maanantai 24. marraskuuta 2014

Häähömpötystä... Polaroid-kamera

Muutama viikko sitten postilaatikossa odotteli lappu postista, paketti oli saapunut. Tilasimme polaroidkameran ja kasan filmejä häitä varten. Meillä on tarkoitus hyödyntää niitä vieraskirjassa ja photo bootissa. Polaroid -kuvat on mielestäni tosi maikeita ja niitä tulee varmasti räpsittyä kameralla häiden jälkeenkin. Vielä ei olla viitsitty kameraa testata, sillä varmasti muuten filmit loppuu muutamassa viikossa :)








Photo boot on nykyään todella suosittu juttu ja haluaisimme myös toteuttaa sen jossain muodossa. Tällä hetkellä erilaiset rekvisiitat ovat tosi IN, on viiksiä, hattuja, tekstejä jne. Itse en vielä tiedä tilaammeko menikin jotain tuon tapaista rekvisiittaa, vai kehittelemmenkö jotain ihan muuta. Se olisi tietysti helppo ja hauska tapa, mutta onko se enää kovin persoonallinen? Onko se jo liian käytetty?


Vieraskirjan haluamme toteuttaa persoonallisella tavalla. Joonaksen äiti harrastaa kirjansidontaa ja onkin lupautunut tekemään meille uniikin kirjan <3 muutakin persoonallista olisi hakusessa. Pelkät "onnea hääparille"-tekstit valkoisilla sivuilla ei juuri houkuttele. Olemme ajatelleet toteuttaa vieraskirjan ystäväkirja-tyylillä. Sen enempää en vielä tässä vaiheessa kerro, koska tätä saattaa lukea vieraslistalla olevia henkilöitä ;) jotain pitää jäädä myös yllätykseksi. Mutta jos visio onnistuu, niin siitä tulee kyllä HIENO!






kuvat napattu googlesta...



torstai 6. marraskuuta 2014

Häähömpötystä… #essisydänjoonas

#essisydänjoonas.. siinä meidän hää-hashtag.

Istagram, Facebook ja Twitter ovat nyt tosi suosittuja. Sosiaalinen media mahdollistaa monta asiaa tässä maailmassa, niin hyviä kuin huonojakin juttuja. Tää hashtag-asia on mielestäni ihan kiva lisä häihin. Iso osa vieraista käyttää ainakin yhtä noista kolmesta ns. some-välineestä, joten he voivat halutessaan lisätä kuvia ja päivityksiä meidän suureen päivään liittyen tuon kyseisen hashtagin alle.

Idea on suosittu nykyään monissa häissä. Viime kesänä olimme yksissä häissä, missä idea oli käytössä ja se toimi hyvin. Vieläkin on kiva käydä katsomassa kuvia juhlista ja palata tuohon ihanaan päivään.

Ideassa on myös se kiva puoli, että kuvia kertyy monelta eri ihmisestä. Näin näkökulmia, kuvaustyylejä, jne. tulee monipuolisemmin mitä yhden kuvaajan toimesta. Meillä toki on juhlassa myös virallinen hääkuvaaja koko päivän ajan, mutta tämää tuo hauskan lisän :)


keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Penninkiristelyn tulosta

Lokakuussa meillä oli tarkoitus laittaa kaikki menot ylös (erityisesti ruokamenot) ja samalla tietoisesti jättää kaikki turha ostamatta.

NOH! Tässä sekä onnistuttiin, että epäonnistuttiin. Ajanjaksolle sattui messut, laivareissu, ja kahden synttärit, joihin toki upposi ns. ylimääräistä rahaa. Mutta suhteellisen hyvin niistäkin selvittiin.

Ruokakaupassa pyrimme käymään kerran viikossa. Se toimi aluksi hyvin, mutta loppukuusta tuli käytyä muutamaan otteeseen. Kauppareissut olivat suunnitelmallisempi kuin tavallisesti ja näin ylimääräinen kaupassa ravaaminen jäi vähemmälle. Emme ole ennen laskeneet paljon kauppaan menee kuukaudessa, mutta nyt selvisimme noin 400€ (sis. synttäriherkut sun muut). Olen tähän ihan tyytyväinen, tosin tuostakin summasta pystyy vielä kiristämään, ilman että ravinnon laatu kärsii.

Rahaa ruokaan varmasti meni viime kuussa vähemmän, mutta suurin positiivinen muutos oli mielestäni se, että ruuan hävikki oli todella vähäistä. Hävettää myöntää kuinka paljon meillä välillä menee ruokaa roskiin (hedelmiä, leipää, vihanneksia, vanhija ruoan jämiä) Viime kuussa heitin roskiin ehkä 10% siitä määrästä mitä yleensä kuukauden aikana. Tätä rataa pitää ehdottomasti jatkaa.

Ilmoitin itseni myös kirppispöytäjonoon. Viime vuonna sain hyvät joulurahat kirpparilta, toivotaan että nyt tavara menisi yhtä hyvin kaupaksi. Viime vuonna kolusin kaapit läpi ja vein mielettömän määrän tavaraa myyntiin. Nyt vuotta myöhemmin mietin, miten sitä turhaa tavaraa voi taas olla sama määrä. Mistä sitä tänne nurkkiin oikein ilmestyy? :)


lauantai 25. lokakuuta 2014

Häähömpötystä… Asiat etenee

Häihin on vajaa neljä kuukautta aikaa ja nyt alkaa olla aika tosiaan tehdä hommia juhlien eteen. Meillä isot linja on kunnossa, mutta paljon vielä puuttuu. Olenkin tehnyt listaa mitä pitää hoitaa marraskuussa, joulukuussa, tammikuussa ja helmikuussa. Näin ei tule ylimääräistä tressiä hoitamattomista asioista ja näin ehkä kaikki asiat tulee hoidettua.. EHKÄ :D

Muutama viikko sitten kävimme sopimassa häämenun kuntoon. Kakun valinta on himena vielä auki, samoin mahdollinen iltapala, mutta muut ruoat on valittu. Samalla kävimme myös koristeluja läpi ja onnekseni heiltä löytyi aikalailla kaikkea mitä toivoinkin. Paljon erilaisia lasikippoja kynttilöille yms. Kynttilöitä pitää olla paaaljon!

Tällä viikolla sovin ajan hääpuvun korjaukseen. Tammikuun puolessa välissä ois tarkoitus siis viedä puku Turun Fianceen. Siellä on niin ihana helkilökunta, että valinta oli korjausten osalta helppo. Ennen sitä pitäis hankkia vielä hääkengät ja liivit sun muut, joita tarvitsen sitten sovitusvaiheessa.

Kutsut on valmiina, tai melkein valmiina. Vähän vaatii vielä viilaaminta ja osoitteet pitää kaivaa kuoriin, jotta löytävät perille. Esittelen kortit sitten täälläkin siinä vaiheessa, kun ne ovat lähteneet maailmalle.

Viime viikolla kävimme myös I Love Me-messuilla ja sieltä löysin aivan ihanan sormuksen. Sormus tosin jäi vielä ostamatta. Sormus oli todella samanlainen kuin kuvan sormus (luultavasti jopa sama malli), mutta keskellä olevat timantit olivat vaalean rosan väriset. Tosin voi olla, että perinteinen väri ois sittenkin parempi, mutta siinä sormuksessa oli kyllä jotain hauskaa sellaisenaan :)

Capri 0,55ct Diamanti Collection /Kultajousi

Suurin huoli tässä nyt on kuitenkin kovin pinnallinen. Nimittäin niiden kesäkilojen karsiminen. Haluan tuntea oloni sinä päivänä itsevarmaksi, ihman huolta ulkonäköpaineista. Onkohan se edes mahdollista? Ja kuka niitä paineita asettaa, minä? Jep jep.. voi voi meitä naisia. Mutta toisaalta oikeaan suuntaan ollaan menossa, vauhdin pitäis vaan kiihtyä tästä nykyisestä vauhdista.

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Miten ja kannattaako ruoka-asioissa pihistellä?

Aloitimme nyt lokakuun alussa tarkan euron- kuukaudet, sillä häät lähestyvät ja heiman pitäisi vielä säästää niitä varten. Tässä kuussa olisi tarkoitus laittaa YLÖS kaikki menot ja kartoittaa, mihin sitä rahaa oikein menee ja kuinka paljon.

Kauppareissuille loimme mm. budjetin, jonka sisällä tulisi pysyä. Tämä nyt ei tosiaan tarkoita pelkkää riisiä ja makaroonia, vaan pyrimme järkevöittämään ruokamenoja. Kuukauden ruokakauppabudjetiksi laitoimme tälle kuulle 400€, eli noin 100€ per viikko. Tähän 400€ sisältyy siis kaikki perus ruokakaupasta hankittavat jutut, ei vain sitä ruokaa, myös taloustuotteet (pesuaineet, wc-paperit, jne.) vaipat yms.

Keskiviikkona kävimme kaupassa ja pyrimme hankkimaan viikon tarpeet. Suunnittelin viikon ruokalistaa hieman etukäteen ja näin on helppo miettiä mitä tarvitaan ja mitä ei. Keskiviikko on päivänä myös hyvä, sillä silloin ei ole vielä vkl niin mielessä ja tulee tehtyä ehkä järkevämpiä valintoja kuin perjantaisin. Näin ainakin meillä. Vkl kauppareissuissa matkaan tarttuu vähän kaikenlaista mitä tekee mieti. Tämä näkyy pidemmän päälle kukkarossa sekä vyötäröllä :D

Ihan ei täydellisesti mennyt kauppalistan suunnittelu, vaan mm. maitoa ja vihanneksia ollaan käyty hakemassa tässä välissä. Kuitenkin pääpiiretittäin hyvin pärjätty niillä tarpeilla ja vaikka kaappi näytti kovinkin tyhjältä omaan silmään jo sunnuntaina. Hyvin kuitenkin pärjättiin ja tänään kävin kaupassa täydentämässä ruokavarastoa.

Vaikka rahallisesti yritetäänkin pihistellä, niin ruoan laadusta ei haluta tinkiä. Perusruoka on ihan sitä samaa mitä meillä yleensäkin syödään, pyritään karsimaan vain turhat pois. Limut, namit ja muut herkut vähemmälle, nyt sitä huomaa miten paljon niihin oikeasti menee rahaa meillä viikkotasolla. HUH! Samoin yritämme miettiä, kuinka paljon oikeasti syömme missäkin ajassa, jotta vältyttäisiin turhalta hävikiltä. Meillä kun tuppaa liiankin usein päiväykset vanhenemaan.

Mitä meillä ollaan sitten syöty tällä viikolla? No ihan tavallista ruokaa. Aamupalana toimii usein rahka tai puuro esim. raejuustolla, tämä maistuu myös pikkumiehelle. Lounas ja päivällinen on koostunut mm. karjalanpaistista, makaroonilaatikosta, kanafileistä ja riisistä ja salaateista, perjantaina tehtiin jopa pizzaa ;). Välipaloina ja iltapaloina toimii hyvin myös rahka, hedelmät, puuro tai vaikka itse tehdyt sämpylät.

Usein kuulee sanottavan, että terveellinen  ja monipuolinen ruokavalio on kallista. Noh, siitä voi olla montaa mieltä. Meillä menee kyllä enemmän rahaa silloin, kun ostetaan epäterveellistä ruokaa. Vihannekset toki maksavat varsinkin talvella, mutta mielestäni ravinnon laatu ei ole asia, mistä kannattaa koskaan pihistää. Esimerkkinä tein tänään kanakeittoa, josta syömme kolmihenkisenä perheenä tämän ja huomisen päivän, tuli kaikkiaan maksamaan noin 5-6€. Siinä ei annoshinnaksi ihan hirveitä tule ;)

Meillä koko perhe syö samaa ruokaa, mikä helpottaa suuresti ruokien suunnittelua. Usein tehdään sen verran kerralla, että samaa ruokaa voidaan syödä vielä seuraavanakin päivänä. Meillä tämä toimii, mutta tiedän monia, jotka eivät halua syödä samaa ruokaa montaa päivää peräkkäin. Sitten vain loput pakkaseen ja näin voi ruokia kierrättää ;)

Nyt tosiaan vasta viikko seurantaa takana ja vielä on vaikea sanoa jatkuuko loppuun asti yhtä hyvin. Loppukuusta olisi tarkoitus kertoa riittikö 400€ kauppareissuille ;)


maanantai 6. lokakuuta 2014

Treeni maistuu taas

Huomattavasti parempi viikko takana kuin itkään aikaan ja toivotaan, että meno jatkuu yhtä hyvänä. Olen taas löytänyt hyvän fiiliksen treenaamiseen ja samalla ruokavaliokin alkaa siistiytymään itsestään. Painokin on lähtenyt laskuun vaikka millää dieetillä en ole.

Tosin mahtui viime viikkoon myös pizza-perjantai. Joonas teki NIIIIN HYVÄÄ pizzaa. Eilen tuli syötyä myös mustikka-vadelmapiirakkaa, kun tuli yllärivieraita ja jotain piti kyhätä kaapin tarpeista. Löytäisinko siis vihdoin tasapainon? Herkkuja voi syödä, kunhan se ei aina lähde aivan käsistä.

Viime viikolla treenit toteutuivat seuraavasti

ma: vaunulenkki
ti: pyöräilyä
ke: vaunulenkki
to: WFC-tunti
pe: KutvitKuntoon-ohjaus (perus jumppa ;))
la: spinni-ohjaus + sali
su: lepo

Tällä viikolla on tarkoitus jatkaa samaan malliin ja hyvällä fiiliksellä. Viikon treenisisältö tosin tulee olemaan varmasti hyvin erillainen, sillä perjantaina suuntaan uimareiden kanssa Maarianhaminaan viiden päivän leirille. Haasteena siellä on tietysti löytää aika omille treeneille ja tietysti kompastuskivenä laivan buffet mennen tullen, sekä hotellin notkuvat pöydät ;) Saa nähdä miten tytön käy.


Jep jep.. joskus ois hyvä miettiä mitä laittaa päälleen, kun menee otattamaan itsestään virallisia kuvia salin kuvauksiin. Housuvalinta ois voinut olla joku toinen ;) Asento + housut = pikaluistelijan reidet. Tosin kyllä mun reidet on muutenkin isot, mutta ehkei ihan tota luokkaa kuitenkaan :D

torstai 2. lokakuuta 2014

Lompakon nyörit tiukemmalle!

Häihin on nyt aikaa 4 kuukautta ja 12 päivää, toisin sanoen reilu 19 viikkoa. Nyt on aika ottaa loppukiri rahan säästämisen suhteen. Häihin saa uppoamaan ihan hurjan summan rahaa haluetssaan. Tuntuu, että vaikkei haluakkaan niin rahaa menee silti ihan järjetön summa. Meillä hääpaikka ja pitopalvelu rokottavat jo ison summan, joten nopeasti kertyy säästettäväksi kokonaisuudessaan viisi numeroinen luku.

Tähän loppukiriin lähdimme liikkeelle siitä, että listasimme paljonko rahaa tulee kuukausittain, sekä mitkä ovat kiinteät menot. Tämän jälkeen pohdimme, mistä voisimme vielä säästää seuraavan 4 kk aikana ja olisiko keinoja mistä voisi saada jopa ylimääräistä rahaa.

Mistä säästetään?

- ruoka: teemme kuukausibudjetin, jonka sisällä tulee pysyä. Tämä ei tarkoita sitä, että syömme pelkkää vettä ja makarooni seuraavat kuukaudet. Pyrimme vain järkevöittämään ruokaostoksia. Tästä lisää erillisessä postauksessa.

- energia: talvi tulossa ja sähkölasku nousee taas pilviin. Pyrimme säästämään lämmityskuluissa käyttämällä takkaa mahdollisimman paljon apuna lämmityksessä. Saunakin lämpeää luultavammin harvemmin.

- heräteostokset minimiin: ei lähdetä kaupungille humputtelemaan ilman tarvetta ja yritetään vältellä nettikauppoja ;)

- polttoaine: turhat ajetut pois. Kovin paljon meillä ei ole ns. turhaa ajoa, mutta tässäkin asiassa varmasti voidaan tsempata.

- ripset ;) pidän taukoa ripsenpidennyksistä. Viimeksi kävin huollossa elokuun alussa ja näin puolessa vuodessakin ehtii säästän monta sataa euroa, laskin että noin 400€

- keskittäminen: pyrimme keskittämään S-ryhmien palveluihin. Meillä mm. sähkö, vakuutukset, polttoaine ja ruoka hankitaan pääasiassa bonuksia kerryttävistä paikoista.


Mistä voisi saada extra-tienestiä?

- vanhat ja turhat tavarat: todo-listalla on hankkia taas kirppispöytä. Samoin isompia tavaroita voisi laittaa nettiin myyntiin. Näin saisi nuo turhat tavarat pois viemästä tilaa, sekin ois hyvä juttu.

- lisäduuni: olen nyt metsästänyt ohjaustuurauksia. Teen siis ryhmäliikuntaa (tuurauksia) ja Fustra-pt:n hommia hieman oman työn sivussa ja erityisesti ryhmäliikunnan tuurauksia metsästelemällä on mahdollista kartuttaa hääkassaa. Omat työajat eivät tosin ole parhaat mahdolliset tähän hommaan, koska usein olen itse töissä kun tunteja olisi tarjolla. Mutta vähänkin on parempi kuin ei mitään.

Tuleeko mieleen muita hyviä tapoja säästää tai ansaita extra-rahaa?







maanantai 29. syyskuuta 2014

Monipuolisuus --> motivoituminen-->tuloksia

Kesä ja alku syksy ovat olleet treenien osalta kyllä todella tahmeita. Nyt pitää tehdä ryhti liike. On kamalaa huomata, miten paljon vähemmän sitä jaksaa verrattuna kevääseen. Oon ihan rapakunnossa siihen verrattuna.

Keväällä kävin paljon salilla ja hieman myös lenkillä. Suurimmaksi osaksi kuitenkin treenit painottuivat lihaskuntoon. Nyt salilla käyminen tuntuu vähän pakkopullalta, joten olen ajatellut monipuolistaa viikko-ohjelmaa. Tavoittena on käydä 2-3 kertaa salilla, jonka lisäksi 2 kertaa lenkillä ja kerran jotain muuta liikuntaa, ihan mitä vain. Jotain mikä tuo vaihtelua perus lenkki/sali puuroon.

Viime viikolla otin aamutreenihin simmarit mukaan ja pulahdin itsekkin veteen treenien päätteeksi. Olen viimeksi käynyt uimassa (siis uimassa uimassa) kauan sitten. Saattoi jopa olla eka kerta tälle vuodelle. Tämäkin ois hyvää vaihtelua. Tosin vedessä nyt voi treenata muutenkin kun uiden. Yritän kunnostautua asiassa.

Lihashuolto on myös asia, jota laiminlyön isolla kädellä. Hankin kerran rullan (lihaskalvoille), joka oli huono ja myin pois. Nyt ei ole saanut ostettua uutta, vaikka lähes vuoden olen yrittänyt?!? Saamaton olen, josko nyt vihdoin saisin sen tällä viikolla hankittua.

Viime viikolla pääsin pitkästä aikaa treenaamisen makuun ja treenipäiviä kertyiin jo ihan mukavasti. Tällä viikolla olisi tarkoitus mennä seuraavalla suunnitelmalla

ma - lenkki
ti - uinti
ke - lenkki + plyo
to - lenkki + sali
pe - ohjaus (kurvit kuntoon :D- = perusjumppa)
la - ohjaus -spinni
su - lepo 


Ruokavalio on myös ollut ihan hanurista, vaikka kuinka olen yrittänyt tehdä ryhtiliikkeitä. Nyt se liike on kuitenkin tehtävä ja siinä pysyttävä. Tammikuussa vien hääpukuni ompelijalle korjattavaksi. Siinä on nyt nyöritys takana ja haluan sen tilalle vetoketjun. Noh, muutama sentti ja kilo pitäisi ensi tippua, jotta sen verran voidaa sisään ottaa.

Tänään on siis aamu aloitettu kaurapuurolla, tällä linjalla jatketaan ;)


torstai 18. syyskuuta 2014

Häähömpötystä… Minkälainen kimppu?

Mielestäni pionikimput ovat ihania. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että niitä voi olla vaikea/kallista saada talviaikaan.



Pohdin vaihtoehtoja pionille, mutta kaikki muut kukat tuntuivat vaan kompromisseiltä, vaikka kauniita ovatkin. Jokin niissä ei kuitenkaan iske?





Onko kimppu pakko olla tehty kukista? Voisiko se olla jotain ihan muuta?



Olen itse kallistunut nyt siihen, että minun tuleva kimppuni ei ole tehty kukista, vaan luultavammin kävyistä ;) Parasta siinä vielä se, että kimppu tulee olemaan lähes ilmainen. Kävyt kun löytyy kotipihasta ja oma äitini, sekä Joonaksen äiti osaavat molemmat tehdä moisen. Edes yksi asia, missä voimme säästää ;)







Kuvat kopioitu netistä

maanantai 8. syyskuuta 2014

Häähömpötystä, esittelyssä kirkko ja juhlapaikka

Lupasin esitellä meidän tulevan vihkikirkon, sekä juhlapaikan. Molempiin liittyy tarinoita, miksi juuri se paikka tuli valituksi.

Salon Uskelan kirkko toimii meidän vihkikirkkona. Paikalla on ollu kirkko tiettävästi jo 1400- luvulla, mutta nykyinen kirkko valmistui 1832. Vanha kirkko siis kyseessä.


Kirkko tuo minulle mieleen perinteisen kivikirkon. Korkea kellotorni, iso kivijalka, nariseva lattia ;). Uskelan kirkko on myös todella hienolla paikalla, korkean mäen päällä, josta kirkko näkyy pitkälle. Tosin tämä saattaa meidän häissä koitua kohtaloksi, jos on kovin liukasta. Varmasti joku lentää nurin juhlakengissään.






Salon seudulla on paljon kauniita vanhoja kivikirkkoja. Valinta oli kuitenkin helppo, sillä minulla on tiettyjä tunnesiteitä juuri tähän kirkkoon. Isäni isän teki viimeisenä työnään kirkon laajat entisöinti- ja kunnostustyöt vuonna 1982. Oman isoisäni kädenjälki siis näkyy kirkossa. Olen päässyt ripiltä myös kyseisessä kirkossa, tämä on minulle aina ollut se oma kirkko.

Vihkipaikkaan puolestaan toimii Pukkilan kartanon juhlatila. Tämä paikka juhlatilana on ihan uutukainen. Se valmistui vuonna 2013. Juhlatila on rakennettu 1800- luvun vanhaan kivinavettaan. Tila on erittäin hyvällä maulla kunnostettu niin, että vanhaa ilmettä on jätetty näkyviin. Esimerkiksi tilassa on edelleen vanha juottokaukalo.


Paikanpäällä voidaan myös vihkiä, tosin ei talviaikaan. Navetan yleisille on rakennettu hyvin simppeli tila, joka muistuttaa kirkkoa. Jos vihkimisen olisi voinut talvellakin siellä suorittaa, sitä oltaisiin varmasti harkittu.



Kun olin käynyt katsomassa paikkaa, oli selvää, että tämä me otetaan. Tuntui, ettei lähiseudulta mikään paikka miellytä lähellekkään niin paljon, että pääsisin siitä yli :) paikka varattiin. Yksi ihana asia siellä on takka. Talvihäissä takka pääsee vielä ihan eritavalla oikeuksiinsa ja luo tunnelmaa.

Paikan hyviä puolia ulkonäön lisäksi on se, että homma toimii ns, avaimet käteen- periaatteella. Mm. Kukat, koristusja siivous tulee talon puolesta. Erityisesti tuo siivous on iso plussa. Riittää vain, että haemme omat tavarat pois seuraavana päivänä, lähes kaikki rekvisiitta kun tulee talon puolesta. Askartelulta en tule välttymään, mutta stressi maljakoita, pöytäkukista, kynttilöistä, liitoista ja muista jää pois, kun kaikki sellainen tulee talon puolesta.





Valintaan aluksi vaikutti lähes vain ja ainoastaan paikan ulkonäkö ja fiilis, just sitä mitä haluan. Mitään ei tarvitse yrittää peittää tässä tilassa ja tosi simppeleillä koristeluilla selvitään. Itse tila kun on jo todella kaunis. Myöhemmin tuli kuitenkin ilmi, että äitini puolelta meillä on historiaa paikassa. Mummini isovanhemmat ovat toimineet tilalla aikoinaan torppareina. Mielestäni tämä oli aika hauska yhteensattuma. Omat juureni siis tavallaan ovat joskus olleet siellä ja nyt suunnittelemme häitä sinne.

En tiedä mietimmekö missään vaiheessa, että häät voisivat olla Lahdessa. Kysyin Joonalselta kihlauksen jälkeen haluaako hän häät ehdottomasti Lahteen ja vastaus tuli nopeasti. En. Meillä on elämä nyt kuitenkin täällä ja itseasiassa vaikka vieraita tulee ympäri Suomea, niin suurimmalla osalla on lyhyempi matka tänne, kuin Lahteen. Häät on myös helpompi järjestää paikkakunnalla, missä itse sillä hetkellä asuu. Onneksi tästä asiasta ei tullut kädenvääntöä, vaan molemmat ollaan tyytyväisiä valintoihin.

Häitä odotellessa ;)





 Kuvat kopioitu netistä. Lisää kuvia juhlapaikasta mm. täältä


tiistai 2. syyskuuta 2014

YH-arki

Taas sitä miettii, että kyllä yh-vanhemmat ovat kovia. Joonas lähti merille taas pariksi viikoksi. Sopivasti aamutreenitkin alkoivat tällä viikolla ja muutenkin on hieman normaalia enemmän valmennuksia seuraavat pari viikkoa. Miten taas selviä, tai, selvittävä on. Ilman hyvää tukiverkkoa tämä ei olisi mahdollista. Varsinkin omalle äidilleni kiitos siitä <3

Voisin hieman valottaa esimerkkinä tätä päivää.

On tiistaiaamu, kello soi 4:45. Nappaan nopeasti puhelimen ja sammutan herätyksen. En halua, että Miio herää vielä. Kömmin ylös sängystä ja suuntaan keittiöön aamupalan laittoon. Kaurapuuroa, raejuustoa ja loraus mehukeittoa...niin ja hieman myös kookosöljyä. Samalla kun aamupala valmistuu pakkaan hallikamoja reppuun ja Miiolle tarhareppua valmiiksi. Reput odottamaan eteiseen ja aamupalalle.

Kun aamupala on syöty, teen nopeasti aamutoimet ja puen päälle. Sitten on aika herättää Miio. Poika on uninen. Minua harmittaa, koska en voi antaa hänen nukkua enempää, meillä on jo kiire. Vaihdan Miion vaipan ja puen vaatteet päälle, ruuan hän saa hoidossa. Ulkovaatteet päälle, poika ja kamat autoon. Nappaan vielä nopeasti Röllin remmiin, jotta pääse kovimman tarpeensa taltuttamaan. Rölli takaisin sisälle ja nokka kohti päiväkotia. Miio jää kiltisti hoitoon, ja vilkuttaa lähtiessäni. Säntään kohti hallia.

Kuudesta yhdeksään pidän aamutreenejä. Uimarit tulevat oman kouluaikataulunsa mukaisesti uimaan, suurin ruuhka on usein heti kuuden jälkeen. Tykkään aamutreeneistä. Siellä on ihan oma tunnelmansa ja saa nähdä päivän kirkastuvan suurista ikkunoisa.

9:00 jälkeen suuntaan kotiin ja painun heti Röllin kanssa ulos. Nyt ei ole kiire ja koiruus saa tehdä tarpeensa rauhassa. Kun pääsemme sisälle syön nopeasti välipalan ja jatkan töitä kotona. Tänään ohjelmassa suht pitkä lista asioita, mm. leirien suunnittelua ja kustannuslaskelmia niiden osalta. Käyn myös pitkän puhelun työasioihin liittyen ja kokkailen siinä samassa vasemmalla kädellä. Ruuasta tuli kyllä hyvää, ihme kyllä :D Nopeasti kello on jo kaksi. Olin ajatellut, että ehdin tehdä kotitöitäkin, mutta sinne se aika taas vierähti.

14:30 kurvaan päiväkodille hakemaan Miioa. Päivä on mennyt kuulemma kiukutellessa, se tieto ei helpota yhtään, varsinkin kun tiedän ettei päivä tähän pääty. Kotona leikitään pihalla hetki ja käytetään Rölliä ulkona, jonka jälkeen mennään sisälle valmistautumaan iltaan. Lämmitän meille päivällisen ja pakkaan samalla kamoja itselleni illan työjuttuja varten, sekä Miiolle tavarat mummilaa varten. Jep olen myös illan töissä, joten Miio menee äidilleni hoitoon. Tiistait on päiviä joilloin päivä alkaa klo 6 treeneillä ja päättyy 20:30.

16:30 suuntaamme äitini luokse, josta Miio on onneksi ihan innoissaan. Mummilaan jäädään mielellään, niinkin mielellään, että minut lähes työnnetään ovesta ulos. No toisaalta helpompi lähteä, kun tietää, että toinen jää mielellään.

20:30 jälkeen kurvaan hakemaan poikaa. Iltapuuro on juuri syöty ja Miio on jo väsynyt. Hän hakee heti tavaransa ja alkaa sovittaa kenkiä jalkaan. Hypätään autoon ja ajetaan kotiin. Käytetään Rölli vielä ulkona ja suunnataan sisälle. Sitten on vuorossa Miion iltatoimet ja onkin aika laittaa pää tyynyyn. Poika nukahtaa nopeasti, hyvä. En olisikaan jaksanut taistella. Tosin meillä kyllä taistellaan tosi harvoin, Miio menee lähes aina nukkumaan kiltisti. Muissa asioissa sitten taistellaan senkin edestä. Ihana uhma <3

22:15 kömmin sänkyyn ja alan kirjoittamaan tätä… uni alkaa tulla, päivä on ollut pitkä. Olisi kiva saada Joonas kiinni, mutta turha toivo. Juuri nyt harmittaa, että hänen työnsä vie hänet pois yhteisestä arjesta liian usein. Yksin ei oo kivaa puskea arjessa eteenpäin. Nytkin olisi tarve jakaa päivää jonkun kanssa. Onneksi Rölli kuuntelee ;)

Öitä!

ps. huomenna on vapaapäivä…Miion kummitäti tulee yökylään <3


maanantai 1. syyskuuta 2014

Häät.. ne on jo ihan kohta

Siitä on kohta vuosi, kun Joonas polvistui… nyt häätkään eivät ole enää kaukana.


Meidän häitä vietetään ystävänpäivänä 14.2.2015. Miksi? No onhan se ihan ällöromanttinen päivä ja sattuu osumaan ensi vuonna juuri sopivasti lauantaille. Ja hei, voiko ystävänpäivää viettää enää paremmin, kuin kaikkien läheisten kesken. Toinen syy on se, että päivä on helppo muistaa ;) Suurin syy on kuitenkin ajankohta, haluan talvihäät.



En ole niitä tyttöjä, jotka haaveilevat jo pienenä prinsessahäistä, isosta perheestä ja suuresta talosta. Olin vielä muutamia vuosia sitten sitä mieltä, etten mene koskaan naimisiin tai hanki omia lapsia. Noh.. kuinkas sitten kävikään. Nyt minulla on ihana 1v9kk poika, omakotitalo, koirakin löytyy ja kohta myös avomiehestä tulee aviomies. Elän siis monen pikkutytöt unelmaa, vaikka en siitä itse haaveillutkaan. En valita, kyllä tästä ehkä kannattaakin haaveilla ;)

Kun kerroimme kihlauksestamme, niin moni kysyi "juhlitaanko häitänne jo ensi kesänä". Jep, kaikkihan menevät naimisiin kesällä- olettamus :) Nykyään häitä vietetään yhä enemmän ja enemmän ympäri vuoden, mutta kuitenkin ihmisillä on päähänpinttymä kesähäistä. Todella moni on jopa hämmästynyt, kun olen kertonut meille tulevista talvihäistä.

Miksi meillä sitten on häät talvella? Joonakselle ei ollut väliä ja minä taas ihastuin ajatukseen talvesta. Lunta, pakkasta, kuurankukkia ikkunoissa, paljon kynttilöitä, takkatuli… listaa voisi jatkaa ja jatkaa. Aika romattista? Tosin jos viime vuoden kelit toistuu niin ulkona on vaan pimeetä ja märkää. Talvihäissä tosin sekään ei haittaa, sillä juhlat suunnitellaan kuitenkin sisätiloihin. Toki olisi ihanaa, jos keli olisi kuin talven ihmemaassa.

Toinen asia mikä puoltaa talvihäitä on se, että silloin ihmisillä ei ole usein niin kiire, kuin kesällä. Kesäisin, kun katsoo kalenteria kaikki viikonloput pursuaa tekemistä. On häitä, juhlia, festareita, mökki-vkl, lomamenoja jne. Kesä on usein aika hektistä aikaa, vaikka lomaa olisikin. Jotain piristystä siis on hyvä saada pimeään vuodenaikaan ;)




Meillä on hääjärjestelyt hyvässä vauhdissa. Viikko sitten löysin vihdoin puvun itselleni, joten sekin stressin voi nyt unohtaa. Vaikka Joonas tuskin tätä tekstiä lukeekaan, niin enpä kerro puvustani sen enempää ;) Joonas puolestaan laittaa merivoimien juhlapuvun päälle, maltan tuskin odottaa. Miion asu tulee luultavammin olemaan minikopio isänsä puvuista, tai ainakin jotain sen suuntaista ollaan mietitty.

Meillä on kaikki suuret linjat juhlien suhteen jo kunnossa, kirkko, juhlapaikka, asut, pitopalvelu, bändi ja valokuvaajat. Kutsutkin on jo valmiina. Marraskuussa nekin pitää lähettää maailmalle. Aika tuntuu menevän niin nopeasti. Välillä sitä ei ihan tajua edes, että on oikeasti menossa naimisiin.

Muutaman viikon päästä kaasoni ja Joonaksen molemmat bestmanit tulevat meille viettämään iltaa, pidämme samalla suunnittelupalaveria. Kukaan heistä ei tunne toisiaan, joten tämä on hyvä tilaisuus tutustua. Näin yheistyö varmasti sujuu mutkattomammin. Uskon, että tällä poppoolla saamme hyvät kemut aikaan :)

Syksyn aikana tulen kirjoittelemaan häistä enemmänin ja nostan aina joitakin aiheita ja yksityiskohtia esiin. En kuitenkaan halua paljastaa liikaa, olisi kiva jos vieraille tulee jotain yllätyksenäkin (jos tätä nyt sattuu joku läheinen vaikka lukea). Seuraavassa hääpostauksessa esittelen tarkemmin vihkikirkon ja juhlapaikan




Kaikki kuvat kopioitu internetistä

torstai 28. elokuuta 2014

Todella hektinen elokuu

Olen monesti miettinyt, että pitää tulla päivittelemään tänne, mutta aina kiire, väsy tai muu vie voiton. Elokuu on ollut kyllä todella kiireistä aikaa. Mielestäni se on aina, mutta nyt erityisesti on saanut mennä tukka putkella koko kuun.

Elokuussa usein eletään vielä kesäasenteella ja vkl on täynnä ohjelmaa, mutta samalla työt ja arki puskee päälle. Niin meilläkin. On ollut häitä, konsertteja, leirejä, sirkusta, hääpuvun metsästystä ja töitä, paljon töitä!

Eilen taisi olla kuun ensimmäinen vapaapäivä niin, ettei oikeasti ollut mitään ihmeellistä menoa. Ja niitä vapaapäiviä on muutenkin ollut tässä kuussa vain viisi. Pidän vapaapäivät yleensä maanantaina ja keskiviikkona, tosin tässä kuussa nämä tämän viikon vapaat taisivat olla ekat oikeassa paikassa pidedyt vapaat :D

Toisaalta ei saisi valittaa, hyvä kun on töitä. Tosin kyllä sitä saa taai parit seuraavat viikot päällään seistä, jotta saan arjen sujumaan. Joonas lähtee 12 päiväksi merelle. Jep! Mutta kyllä siitä taas jotenin selvitään. onneksi on äiti olemassa, joka auttaa.

Hääsuunnittelut ovat kovassa vauhdissa ja niistä ajattelin tehdä oman postauksen lähiaikoina. Onneksi meillä on asiat aika hyvässä jamassa, maanantaina kun löytyi viimein se pukukin. Yksi huoli vähemmän ;)
Miio oli mukana kauden aloitusleirillä. Herra oli ihan tohkeissaan, kun oltiin koko vkl ulkona.


Red Lips.. mä en oo tottunut huulipunaan, mut ehkä vielä joskus. Yleensä juhlissakin vain huulirasva, korkeintaan kiilto :D

Oli pientä jonoa Cheekin keikalle. Meidän takana oli lähes samanmoinen jono.


Oli se vaan niin huippu konsertti! Fiilis oli ihan älytön läpi keikan.

maanantai 4. elokuuta 2014

Loppuelämäni ensimmäinen päivä?



Viime kerrasta on paljon aikaa. Keväällä kirjoittelin säännöllisesti kuulumisia projekstin edetessä. No projekti loppui, mokasin tulokset, nyt ollaan melkein siinä pisteessä oman fyysisen kondiksen suhteen, kuin viime kesänä. Hävettää.

Tosin tuli huomattua, ettei mikään dieetti oikein sovi mulle. Lähtee sitten ihan lapasesta, kun taas "saa" syödä. Syksyllä tiputin painoa lähes 10 kiloa ilman suurempaa hampaiden kiristelyä, tein muutoksia elämään, joita oli helppo noudattaa. Paino tippui ja se myös pysyi poissa. Toisin kävi kun siitä lähdin dieetille.

No niin tai näin, nyt pitää päästä oikealle polulle syömisen suhteen. Koohtuus ja monipuolisuus, niillä päästään taas pitkälle ;)

Pullataikinamaista olomuotoani lukuunottamatta kesä on ollut huippu! Kesäloma oli oikea loma, aivot narikassa kolme viikkoa. Tänään on hypätty taas työmaailmaan ja sinne oli mukava palata. Syksy täynnä haasteita ja horisontissa siintää myös meidän omat häät <3 niihinkään ei ole enää kuin reilu 6kk, hui.

Syksyn aikana tulen siis kirjoittelemaan meidän elämästä! Syksyn suurimpia aiheita varmasti tulevat häät, Miion orastava uhma <3 (en ehkä haluakkaan vielä toista lasta :D), syksyn työkuviot ja omat tavoitteet liikunnan saralla. Niistä on mun syksy tehty.

Tämä postaus on nyt tosi tylsä, mutta pakko oli aloittaa jostain. Koko kesän kun on pitänyt tänne kirjoitella, mutta en ole saanut aikaiseksi. Jotenkin niin ahdistanut nää kilot ja ulkomuito. Olin jo tavoitteessa ja nyt taas kaukana siinä. Ei voi muuta kun häntä pystyyn ja sisulla eteenpäin.

Synnit on siis nyt tunnustettu ja kohti uusia haasteita ;)



Aika löytää ilo, motivaatio ja tarmo itsestäni ;)

sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Niin pettynyt itseeni

Huhhuh!! Turvotus, pöhö ja kamalia lukuja vaa'alla. Haikeana katson kuukausi sitten otettuja kuvia itsestäni ja vertaan niitä viime viikolla Espanjassa otettuihin. Miksi?

Hei, olen Essi ja minulla on herkkuaddiktio!

Totta se on ja ei edes enää naurata. Jos paheeni olisi alkoholi tai muut huumaavat aineet olisin hoidossa. Mutta sehän on ihan ok vetää kaksin käsin kaikkea ja koko ajan? Jep.

Dieetin jälkeen tosiaan lähti aivan käsistä, siitä olenkin jo maininnut edellisissä teksteissä. Ruotuun ei päästy, vaikka kuinka pitikin. Viime viikolla olin Espanjassa leirillä uimareiden kanssa ja meillähän oli  se niin ihana all inclusive. Pöydät notkuivat kaikkea epäterveellistä ja minähän söin ja söin ja söin. EDikä ollut edes hyvää, paitsi aamupalaherkut. Minullahan oli jopa tarkoitus aloittaa dieetti siellä, hah jep! Tosin puolustukseski pitää sanoa, että siellä se olisi ollut mahdotonta, koska ruoka ei oikeasti ollut kovinkaan monipuolista ja kaikki lillui rasvassa. Ei se silti tarkoita sitä, että esim. donitseja olisi pitänyt vetää jäätäviä kasoja joka aamu. Ja nyt en oikeasti edes liioittele.

Viime viikko oli siis täysin pohjanoteeraus ja olo on sen mukainen. Kaikki työ BC:n parissa on mennyttä ja nyt pitää alkaa puurtaa taas alusta. Olo on enemmän kuin pettynyt. Miten mä voin olla näin tyhmä :D

Noh.. Nyt eteenpäin.

Voitin viime valmennuksesta siis uuden Fitfarmin valmennuksen, joka starttasi kaksi viikkoa sitten. Itse ajattelin aloittaa omani nyt, mutta tulin toisiin aatoksiin. Nyt alkaa kyllä oikeasti uusi vaihde, mutta ei mikään dieetti. Se ei vain toimi mulla. Saan kyllä painoa pois, mutta sen jälkeen sorrun jäätävään herkutteluun. Jotain pitää muuttaa pääkopan sisällä. Oon niin pettynyt itseeni. Kohtuus on unohtunut ihan täysin. Menen joka päivä ajatuksella, että huomenna alkaa ja tänään vielä yhdet överit. Noh nyt niitä övereitä on tullut reilun kuukauden edestä oikeastaan lähes päivittäin. Tää ei vaan ole normaalia.

Asennemuutos on siis ainoa keino ja hyvästit herkkuövereille. Tänä aamuna ongelmani todentui taas kerran. Eilen olin ähkypuhku kaikista äitienpäivä herkuista ja onnellinen päätöksestä ja uudesta elämäntavasta. No aamu kun koitti, teki mieli suklaata. "olisikohan Joonas unohtanut tekemäni suklaat sittenkin kaappiin" "jos niin ottaisin ihan muutaman". Onneksi ei ollut. Pyysin Joonasta viemään tekemäni Donimo-suklaat töihin, koska tiesin tämän! Mä niin tiesin, mutta silti se yllätti jotenkin. Eilen kun olin niin varma päätöksestäni. Noh, aamupuuro nassuun ja kohtu uutta päivää.

Jep se siitä paasaamisesta. Mä raportoin tänne vähintään kerta viikkoon ja haluan, että mua potkitaan myös perseelle jos alan lipsua :D

muihin asioihin..

Muuten meidän reissuviikko oli ihanaa aikaa. Meillä oli siis koko perhe mukana ja ystäväni oli myös matkassa. Hän toimi Miion kaverina, kun me vedimme Joonaksen kanssa uimareille treenejä. Säät suosi ja oli sopivan lämmintä, ei liian kuumaa. Eniten koko viikossa jännitti juurikin se, miten Miio viihtyy ja miten hänen kanssaan kaikki sujuu. Meillä meni kuitenkin kaikki tosi hyvin ja voin todeta, että meillä on todella reipas poika :) Espanjalaiset mummotkin tykkäsivät ;) Ehdottomasti pitäisi lähteä ihan lomalomareissulle jossain vaiheessa perheen kesken. Kesälle ollaankin suunniteltu, tosin ei ihan Espanjaan asti ajateltu lähteä.

Tässä mun office ilta-auringossa


perjantai 4. huhtikuuta 2014

Matka jatkuu

Kymmenen viikon urakka päättyi sunnuntaina ja nyt kun stressi siitä hommasta on poissa, ylläri ylläri olen flunssassa. Mulle käy aina näin. Suorittajan vikaa?

Yksi, kaksi, kolme... päivää oon vaan ollut ja syönyt..ollut ja syönyt. Maanantain pitikin olla herkkupäivä, mutta samalla tavalla meni tiistai. Keskiviikko ja torstai ruodussa.. mut tänään :/ Herkkuja meni ääntä kohti hullun lailla ja missään ei tuntunut.. paitsi aamulla puntarilla. Jep! Nyt ruotuun. Ei ne herkut tästä maailmasta syömällä lopu.

Pitäisi luoda uusi sotasuunnitelma. Olen saavuttanut tavoitepainoni, painon jota olen tavoitellut jo vuosia. Paitsi tätä rataa se on kohta taas hyvin kaukana ;) Lisää pitäisi saada lihasta ja ne pirun jalat kuntoon. Tämä ei tosiaan ole mikään kymmenen viikon juttu, vaan pidempi puristus. Jotenkin tätä matkaa pitää jakaa välitavoitteisiin. Haluan säilyttää hommassa kuitenkin rennon otteen ja turha stressi ja suorittaminen saa jäädä pois kuvioista.

Mietin kaikkia vaihtoehtoja ja päätin alkaa tehdä hommaa omin opein.. NOH! Jotenkin kuitenkin päädyin Fitfarmin sivuille ja lähetin heille kuvat ja tarinani tästä omasta taipaleestani. Sain nopeasti vastauksen ja kiitokseksi/palkinnoksi ilmaisen nettivalmennuksen. Saan siis valita nyt keväällä alkavista valmennuksista yhden ja saan sen täysin ilmaiseksi. Hymy huulilla ;)

Olin jo päättänyt, etten ota esim. extraa tähän perään ja haluan mennä itse suunnittelemallani ohjerungolla. No nyt näyttää, että homma menee uusiksi. Uutta valmennusta siis pukkaa. Valitsi Lite in shapen. Siinä on tarkoitus kehittää nimenomaan sitä lihasta ja saada lihaserottuvuutta. Salitreenejä on 3-4 viikossa + aerobiset päälle. Muutenkin komma kuulosti hyvältä. Enemmän ruokaa esimerkiksi kuin tässä Bikini Challengessa oli.

Tämä kevät on kyllä täynnä juhlia. Omat synttärit, 3xpolttari, 2xhäät ja yhdet muuten vaan juhlat. Täysin nollalinjaa herkuissa ja alkoholista en aio pitää, eli täysillä tätä ilmaisvalmennusta siltä osin en aio läpi käydä. On kuitenkin mielenkiintoista nähdä miten paljon se eroaa tästä edellisestä. Katsotaan kun ohjeet tulevat. Homma starttaa 28.4, samana päivänä kun meillä alkaa leiri Torressa. Haastava aloitus siis ;) Tämäkin valmennus kestää 10 viikkoa.

Mitä sitten on tavoitteena… No, huhtikuun lopussa olen saanut itseni taas kaidalle polulle ja nesteet kiertoon. Tavoitteena olisi tiristää hieman rasvaakin pois ja painon tulisi olla tuolloin 58 tai alle. Nyt paino on 60 "paremmalla" puolella viimepäivien mässäilyjen takia. Valmennuksen lopussa toivoisin vaa'an näyttävän 56 alkavaa lukua. Paino ei ole mikään itseisarvo ja sillä ei sinäänsä ole väliä. Tiedän kuitenkin, että erityisesti jaloissa on vielä paljon ylimääräistä tavaraa, josta haluan luopua. Haluaisin kroppani suht siistiin kuntoon.

Nyt haasteena on selvitä tästä kolmesta viikosta ehjin nahoin. Onneksi siinä auttaa se, että Joonas noudattaa tiukkaa linjaa reissuun asti. Josko minäkin jättäisin ne herkut sinne kauppaan ;)

Tänään ja huomenna on luvassa kisoja ja sunnuntaina onkin omat synttäripäivä. Kovasti tässä mietin mitä ostaisin itselleni lahjaksi :) omalahja, paraslahja :D Tässä alla muutamia ajatuksia siitä mitä se voisi olla. Kuvat on kopioitu netistä.

Nike Air Max thea

Ne on hieman siromman verrattuna perus Air Maxeihin. Kyseessä siis tennarit, ei niinkään urheilukäyttöön, vaan vapaa-aikaan. Totuus kun kuitenkin on se, että mulla on yleensä aina jalassa joko lenkkarit tai tennarit ;) tässä ois hyvä välimuoto.



Freddy WrUp-housut

Näitä pitäis ehkä eka päästä kokeilemaan, mutta ne on kiehtoneet jo jonkin aikaa. En tiiä mitä efektiä noi sais aikaan omalle peräsimelle :)




Myös joku kevät takki pitäis löytää, kun en omista tällä hetkellä kun tuuli- ja kuoritakkeja, sekä nahkatakin. Kevät takkeja on vaan nyt tosi huonosti mielestäni tarjolla, ainakin täällä kotikaupungissa. Tässä muutama vaihtoehto mitä olen käynyt kokeilemassa. 
Ensimmäiseen ihastuin täysin, kun näin sen yhden tuttavani päällä. Takki on VeroModan mallistoa. M koko on minulle kuin teltta vyötäröltä, mutta S-koko ei mahtu hartioista, se ei siis istunut minulle alkuunkaan. Toinen takki on Cubukselta. Se on vaan ehkä hintsusti liian pitkä malli, haluaisin jotain noiden välistä. Parka-tyylisen kuitenkin. Etsintä jatkuu ;)



maanantai 31. maaliskuuta 2014

OHI ON!

Kymmenen viikkoa on takana. BC on nyt ohi. Mitä jäi käteen ja mitkä on fiilikset?

Painoa tippui kaikkiaan noin viisi kiloa ja senttejä lähti hurja määrä. Mitat nyt vähän noin mittoja, koska hävitin lapun, johon olin kirjannut ja piti hieman heittää noin arvioita, koska ihan tarkkaan en muista aloitin lukuja millilleen.


vyötärö lähemmäs  -8cm
navan seutu reilu -10cm
lantio noin -8cm 
reisi -4-5cm/per reisi
rinnanympärys (alta) -4cm  + rinnat lähti kokonaan ;)



Olenko tyytyväinen? Noh, en tiedä. Kuten viimeksi totesin, tämä antoi minulle juuri sen verran, kun itse annoin projektille. Into hiipui loppua kohti ja tätä kautta myös ohjeiden orjallisesta noudattamisesta lipsuin. Vain yhtenä viikkona taisin tehdä kaikki ohjeistetut treenit, joten se on varmasti myös yksi syy siihen, ettei esim. jaloissa tapahtunut juurikaan muutosta. Myös ensimmäiset 2,5 viikkoa meni sairastellessa, joten treenit jäi paljon vajaaksi, siitä maksimista.

Alussa painoa oli siis reilu 63 kiloa ja nyt noin 59

Takalisto on edelleen tosi löysä, töitä töitä töitä.. tosin tuo housuvalinta on huono ;) ei vain ollu pollaa laittaa mitään stringi-kuvaa.
Tässä huomaa hyvin valon merkityksen verrattuna ylenpiin kuviin. Eka kuva otettu hhmm ehkä viikolla 3-4 ja toinen viikolla 8.

Matka jatkuu….. Tämän jälkeen olisi mahdollista jatkaa extraan, joka kestää 4 viikkoa. Itse, en luultavasti tätä valmennusta lunasta, vaan jatkan omin opein eteenpäin. Tänään höllätään ja huomenna puhtaaseen ruokavalioon taas kiinni, kuitenkin ilman vaakaa ja sen suurempaa puristamista. Sunnuntaina mittariin tulee 28 vuotta ja silloin on luvassa myös herkuttelua.

Miksi sitten alunperin edes tähän lähdin ja voinko suositella nettivalmennusta?
Halusin saada "viimeiset" kilot pois ja nähdä miten pärjään. Voinko muokata kehoani lyhyessä ajassa paljon. Osin harmittaa toki, etten vetänyt ihan sata lasissa, jos jos jos…. Mutta jotain tulosta nyt kuitenkin tuli. Keskivartalossa tapahtui suurin muutos. Sain raskauden jälkeen taas oman vatsani takaisin, vaikka tässä nykyisessä onkin niitä ihania "rakkausarpia" muistona raskaudesta.

Nettivalmennus ei sovi kaikille. Moni hakee siitä helppoa ja halpaa tietä onneen. Sitä se ei kuitenkaan ole. Toki 10 viikon nettivalmennus on huomattavasti halvempi kuin 10 viikon sama setti oikean ohjaajan kanssa. Nettivalmennus ei ole kuitenkaan koskaan suunniteltu juuri sinulle. Siinä ei oteta huomioon heikkouksia ja vahvuuksia, siinä ei pystytä yksityisesti ohjaamaan ruokavalion kanssa jne. Toki meillä olin foorumin tuki, jossa kysymyksiin sai vastauksen, mutta se ei ole sama asia. Oikean pt:n kanssa maksaa siitä, että hän suunnittelee asiaa juuri sinulle ja sinun tarpeesi huomioiden. Hintalaatusuhde on kuitenkin tässä valmennuksessa kohdallaan. Rahoilleen saa vastineen, kunhan itsekuria löytyy.

Nyt se on siis ohi. Tavallaan hakeaa, tavallaan ihanaa. Eihän tämä elämä tästä juurikaan muutu, mutta suorittaminen on nyt ohi. Koko hommasta tui itselleni liiallinen PAKKO. Itsehän sen itselleni tein, mutta ilo katosi hommasta. Ehkä tämä ei ollut paras ajankohta koko hommalla, en tiedä. Voi olla että esim. kesällä olisin saanut koko jutusta enemmän irti, koska työt olisi ollut helpompi sovittaa ja Joonas olisi ollut enemmän kotona. Niin tai näin, hymyssä suin eteenpäin. Aion edelleen kirjoittaa tänne omista treeneistä ja ruokavaliojutuista, mutta onhan mulla ihan muutakin elämää ;)









maanantai 24. maaliskuuta 2014

Jeps

Olen aloittanut kirjoittamaan monta kertaa, monesta ei näkökulmasta… en vain tiedä mitä ja miten jakaisin näitä tämän hetken fiiliskiä projektin suhteen. Nyt ei oikein kiinnosta koko homma! Tämän takia postaus on hyvin lyhyt ;)

Viikko jäljellä, 9 takana. Tulosta on tullut, mutta ei riittävästi. Tulosta on tullut tasan sen verran mitä olen tälle antanutkin. Enemmänkin olisin voinut. Jossittelua, jossittelua. Tiedostan, että olisin saanut parempia tuloksia, jos olisin tehnyt enemmän töitä, ollut vielä ehdottomampi ruokien suhteen. Mutta nyt ollaan tässä ja takaisin ei mennyttä saa.

Totuus on se, että ei tässä kymmenessä viikossa kuitenkaan suuria ihmeitä tehdä. Keskivartalo on kyllä kokenut ison muutoksen, mutta ne jalat!! HOUH! Niiden parissa menee vielä aikaa ja paljon.  Jostain vain pitäisi kaivaa taas se into tähän hommaan. Luulen, että se sieltä palautuu, kun tämä loppuu ja loppuu samalla tietynlainen suorittaminen.




maanantai 17. maaliskuuta 2014

Yhtä hymyä!

Elämässä on hyviä ja huonoja päiviä. On päiviä kun kaikki menee pieleen (viime maanantai ;)) ja päiviä jolloin tuntuu, että pystyisi mihin vain. Tänään on hyvä päivä, eilenkin oli hyvä päivä ja lauantaikin oli kiva. Nyt on siis hyvä putki alla ja olo on energinen.



Joonaksen koko alkuvuoden kestänyt koulutusjakso on viimein ohi ja meillä on taas isä kotona. Se on varmasti yksi iso tekijä siihen, että mulla on tosi hyvä fiilis. Nyt ei tarvitse yksin jaksaa tätä arkea ja joka ilta voidaan jakaa päivän fiilikset ennen nukahtamista. Niitä arjen pieniä ja tärkeitä juttuja.

Takatalvi tuli lauantaina tänne etelään, mutta ei se ole menoa haitannut. Tänään oli itseasiassa ihan huippua lähteä kirpeään pakkassäähän lenkille. Aurinko paistoi ja ilma oli raikas. Kyllä se kevät sieltä kohta tulee, pääasia ettei tule koko ajan vettä ;) muuten ei haittaa onko lämpöä vai pakkasta.

Kymmenen viikon "projektia" on nyt kahdeksan takana ja kaksi edessä. Viime viikolla kerroin, että tein  ruokavalioon hiilarilisäykset ja nyt on mieli ollut tosi paljon parempi. Väsymys on poissa ja energiaa riittää ihan eritavalla. Painokin on lähtenyt taas laskuun, viime viikosta melkein kilo pois. Hiljalleen alkaa kyljestäkin rasva sulaa pois ja lihasta tulla näkyviin. Eka kuva otettu keskiviikkona ja toinen tänään. Noissakin jo vähän näkyy kehitystä.




Tällä viikolla saimme ohjeeksi syödä yhtenä päivänä vapaavalintaisen aterian, jonka tulee sisältää alku-, pää- ja jälkiruoka. Vielä on harkinnassa mitä ja milloin tuo menee toteutukseen. Luulen, että saattaa mennä vkl, jotta saa täysillä nautiskella. Viikolla kun tuppaa olemaan kiirettä ja olisi kiva istua ja nauttia rauhassa. Yksi vaihtoehto olisi käydä raflassa. Tosin jälkkärin nauttisin kyllä kotona vasta, oon yleensä enemmän tai vähemmän pettynyt ravintoloiden jälkiruokiin. Niissä harvoin hinta/laatusuhde kohtaa. Mielummin jälkkäriksi vaikka namia tai B&J-jädeä ;)

Olen nyt muutenkin, ottanut vähän "rennommin" koko projektin suhteen. Salilla teen myös omia treenejä, koska kaipaan vaihtelua. Olen tottunut tekemään jaetulla ohjelmalla, joten parin kuukauden tauon jälkeen oli taivaallista tehdä esim. pelkät jalat ;) se tunne on vaan niin "ihana", kun et meinaa päästä salilta pukkariin asti. Tietää tehneensä.

Niin ja tähän loppuun vielä reseptiä niistä jauhelihapihveistä, joista viimeksi mainitsin. Suosittelen kaikkia kokeilemaan, vaikka ei olisikaan niin tarkka ruuan suhteen. Nää o oikeesti hyviä ja ei maistu et ois mitään "Fitness"-mössöä :) 

Itselleni saan tästä 4 annosta/kpl, mutta kyllä voisin hyvin syödä kaksikin kerrallaan, niin hyviä ovat ;)

400g jauhelihaa (10%)
60g juustoa (kadet 5%-oikeesti hyvää, ei niin kumia kuin luulisi ja sulaa kauniisti ;))
sipulia oman maun mukaan.. itse tykkään paistaa sipulit ensin
mausteita

Kaikki sekaisin kulhoon ja tee aineksista 4 pihviä.  Paista pannulla tai laita uuniin. Nauti lisukkeiden kanssa ;)

Yksi pihvi sisältää suunnilleen 39g proteiinia, 13g rasvaa ja hiilihydraatteja n. 1g (riippuen sipulin määrästä)


Me naiset usein kompastutaan siihen, ettei uskalleta käyttää tarpeeksi rasvaa. Kävin tänään täydentämässä rasvavarantoja kaupassa ja tarttui myös uutta teemakua kokeiluun. Musta on tullut kookosöljyn ja soijalesitiinin suurkuluttaja tän 8 viikon aikana :) ennenkin niitä käytin, mutta nyt ihan toisessa mittakaavassa.