Tuloskatsaus 1/10

Nyt siis viikko takana tätä kymmenen viikon projektia. Kuten eilisessä postauksessa kerroin, ei ole sairastelun takia aloitus mennyt ihan putkeen. Ruokavaliossa on kuitenkin pysytty ja se on tärkeintä.
Olo on vielä kovin nesteinen, mutta kaipa niitä nesteitä kuitenkin on liikkeelle lähtenyt. Varmasti aineenvaihdunta saa vielä lisäbuustia, kun tästä pääsen liikkeelle.                 
                   
                    paino -1,5kg
                    vyötärö - 2cm
                    navan kohdalta -3cm
                    lantio -2cm


Nyt on ensimmäinen kuumeeton päivä, JES! Toivottavasti pysyy samanlaisena. Pieni kurkkukipu ilmestyi viime yönä, mutta muuten olo on huomattavasti parempi mitä eilen. Kaverini nauroi minulle ja muistutti kahden vuoden takaisesta kuntokuuristani, jolloin palkkasin ihan valmentajankin. Se tyssäsi myös pitkittyneeseen flunssaan, johon söin ihan antibioottiakin. Lopulta selvisi, että olin raskaana :D NOH, tästä viisastuneen testi on tehty ja se oli negatiivinen ;) joten tämän pitäisi olla ihan oikea flunssa, pirun sitkeä vain. Jos nyt ei oikeesti kohta lähe mäkeen tää tauti, niin varmasti teen vielä toisen testin. Nykyään, kun luulen jokaista flunssaa raskaudeksi :D

Huomenna olisi tarkoitus mennä pitkästä aikaa töihin. Tuntuu ikuisuudelta tämä aika mitä olen neljän seinän sisällä viettänyt. Huomenna edessä heti pitkä päivä, kuten tiistait yleensä. Aamutreenit uimareilla starttaa klo. 6.00 ja Miion heitän ennen sitä hoitoon. Huomenna ajattelin (jos kunto vaan antaa myöden) tehdä kevyen treenin ja katsoa miten keho reagoi. Sykkeet alhaalla ja hiki pintaan. Jos kaikki menee hyvin ja tauti ei ota takapakkia, lisätään keskiviikkona tehoja ja sitä sitten loppuviikosta pääsee ehkä treenaamaan täysillä. Suunnitelma ois seuraava, jos kaikki menee täydellisesti ;)

                    ti: kevyt tunnusteleva treeni (luultavammin salilla)
                    ke: lenkki (suht kevyt) + sali
                    to:lepo
                    pe: sali
                    la: lenkki + pelailua
                    su: sali

Ihan kaikkia määrättyjä treenejä en saa mahdutettua (eikä ehkä edes järkeä yrittää) tähän viikkoon. Mennään suht fiilispohjalla.

Nyt lähdetään Miion kanssa käymään kaupassa ja postissa hakee yks paketti ;) Kipeenä kun on, tulee ihan liikaa tehtyä nettiostoksia. Joku huomannut saman? Kallista olla kipeänä :D

tässä tän päivän lounas, kanasalaattia ja omenaa

Aina välillä pitää kurkistaa näkyykö mitään. Mut joo, ei näy paloja, eikä varmasti vielä hetkeen :D MÖHIS

Tavat ja tottumukset..mut ku se kuuluu tähän?

Täällä ollaan edelleen taudin kourissa, mutta nyt näkyy jo valoa selkeästi tunnelin päästä. Lämpöä tosin on vielä hieman ja yskä yltyy välillä ihan kamalaksi. Mutta jotenkin uskon ja toivon, että ehkä jo parempaan päin?

Pidin lupaukseni ja torstaina marssin lääkäriin, kotona olen ollut nyt loppu viikkon. Myös Miio tutkittiin, kun tuntuu, että sama tauti vaivaa pientä. Nuhaisuus oli jo ennättänyt hieman korviin ja saatiin antibiootteja. Eipä poitsu tosin ole korviaan juuri valitellut, mutta hyvä, että tulee hoidetuksi. Lääke maistuu ilmeisesti hyvältä, koska innoissaan odottaa silmät kiiluen sen saamista :) Kipeenä ei oo kiva olla. Päällimmäisenä harmittaa se, ettei pääse treenaamaan. Vaikka tiedän, ettei viikkon poissaolo haittaa pidemmässä mittakaavassa, niin silti jossain syvällä mietin, että koko projekti on jo pilalla.

Eilen uimareillani on kisat Espoossa. Minä olin kotona. EIH! Harmitti niin, että naama irtoo. Onneksi on LiveTimingin!!! Sen kautta pystyn realiajassa seuraamaan kilpailuja kotoa. Se on kipeänä olevan valmentaja pelasti numero 1.

Nyt on päivä 7/70 BC:ssä ja oon paljon viikon aikana miettinyt omia ruokailutottumuksiani. Olen todellinen herkkusuu ja myös tunnesyöjä. Nyt kun esimerkiksi oon ollu kipeenä, on ollu haastavaa noudottaa tarkkaa ruokavaliota. Tai no ei haastavaa, mutta ei nää ruoat oo niitä mitä yleensä kipeenä syön. Kipeenä ei yleensä tee edes juuri mieli syödä, siinä ehkä suurin muutos siihen, että nyt pitää yrittää syödä säännöllisesti ja juuri näitä ruokia, vaikka jotain muuta tekisikin mieli. Kipeänä syön usein jotain helppoa: leipää, HERKKUJA, hedelmiä, HERKKUJA, ehkä eineksiä, HERKKUJA!! Eli en juuri syö kunnon ruokaa, jos sitä ei satu olemaan valmiina. Kokkailu yms. ei silloin juuri nappaa, kun tekee vain mieli levätä. Herkkuja oon tottunut syömään kipeänä lievittämään harmitusta --> TUNNESYÖMISTÄ!! Nyt olen huomannu muutamaankin otteeseen, että olen miettinyt, että käympä hakemassa jätskiä kaupasta ja havahtunut ajatukseen, että EI, se ei nyt kuulu tähän. Ei ehkä niinkään siitä syystä, että jädeä ois kauheesti tehnyt mieli, vaan siitä syystä, että se jotenkin kuului tähän?

Nyt on sunnuntai ja viikonloppu alkaa olla takana. Viikonloppuna meillä syödään yleensä makeasti ;) Herkkuja on ja niitä on yleensä paljon. Perjantaina ei ollut, eilen ei ole ja tänään ei tule olemaan. Ainakaan niitä perinteisiä. Jotekin tyhjä olo. Mielestäni aika surullista, mutta huvittavaankin, että herkut on niin iso osa meidän viikonloppua. Tunne siitä, että nyt jotain puuttuu. Vatsa täynnä, mieli hyvä, mutta silti sitä kaipaa vielä monta sataa gramaa karkkia päälle? Ehkä vielä sipsejä? Aamupalaksi herkkupatonkia? Tai mites ois hese, kun on kerran viikonloppu? Törmääkö joku näihin samoihin mietteisiin.

Jokaisella meillä on omat tavat ja tottumukset. Rutiinit. Niin työssä, kotona, kaupassa, sohvalla, ihan missä vain. On paljon tapoja ja tottumuksia, joita emme edes tiedosta, saati sitten kyseinalaista. Eikä niitä toki kaikkia tarvitsekkaan sen kummemmin analysoida. Mielestäni on kuitenkin hyvä välillä miettiä näitä juttuja. Miksi toimin näin? Haluanko/tarvitseeko muuttaa omia toimintatapoja? Tieto lisää tuskaa, mutta tietoisessa toiminnassa kytee myös onnistumisen siemen monessa asiassa. Näitä ajatuksia oon itse ainakin tämän viikon pyöritellut päässäni, samalla kun olen kattoa tuijotellut viltin alla.

Vaikka olen nyt ns. dieetillä, päätettiin silti herkutella (koska sehän kuuluu meidä viikonloppuun ;). Lauantai-illan herkkuina tortilloja ja iltapalaksi vadelmapannacotta. Ja mikä parasta, kaikki menee ohjeen rajoissa ja rasva palaa ;).

Myös Miio syö äiskän kanssa usein samoja ruokia ;) ja hyvää on

Tortilloja.. noita sai aika monta syödä, että kaikki määrät täyttyivät ohjeen mukaan. Hyviä olivat, tosin ehkä olisin vähän kaivannut sitä salsaa ;)

Pannacotta, määrä oli valtava!!!

Puolet Joonakselle, puolet minulle. Oltiin molemmat ihan ähkyssä! Kaikki oli pakko syödä, koska määrä oli ohjeen mukainen.

Tässä vielä aamupalaa ja kuvassa näkyy myös vitamiini cocktail ;)

Nyt sormet ristissä, että huomenna oisin jo elävien kirjoissa ja pääsisin täältä neljän seinän sisältä ulos. Kovat treenit ei tuu vielä muutamaan päivään kyseeseen, vaikka olo oiskin huomenna jo hyvä. Ehkä kevyen kävelylenkin voisin käydä tekemässä ja katsoa miten keho reagoi. Mitään takapakkeja ei nyt halua tämän kanssa.

Huomenna on muuten maanantai ja ensimmäinen virallinen mittauspäivä tän projeksti suhteen 1/10 takana. Saas nähdä mitä vaaka ja mittanauha näyttää. Vaa'alla tosin olen käynyt melkein joka aamu, joten pieni haju siitä jo onkin. Ei nyt ainakaan lisää ole tullut ;) Mukavaa sunnuntaita kaikille!

Minä vastaan muut?

Kolmas päivä menossa, edelleen olen flunssassa. Lämpöä on vähän väliä, pitäis yrittää levätä, mutta töissä on nyt sellainen tilanne, ettei oikein olisi mahdollista olla poissa. Muuten uimareilla ei ois treenejä, koska ilman valkkua eivät altaalle pääse ja tuuraajista on pulaa. Tosin nyt lupasin itselleni, että JOS huomenna on vähänkään kehno fiilis ja lämpöä, niin lääkärin kautta saikulle. Haluan nyt tän taudin pois. Tänään mulla on siis vapaapäivä, joten saan onneksi levätä. 

Eilen olikin ihan hullu päivä. Aamutreenit alkoi kuudelta ja iltatreenit loppui 20.30. Valmennan siis kilpauimareita työkseni ja treenejä on joinakin päivinä aamulla ja illalla. Kun kaikki velvollisuudet oli suoritettu kello oli 22.00 ja pääsin iltapalan tekoon. Sänkyyn kun pääsi, sammuin kuin saunalyhty. Pitkä päivä puolikuntoisena ei oo hyvä idea, siitä mä nyt kärsin pahentuneella flunssalla. Arkea ei tietysti helpota yhtään se, että pyöritän tätä palettia nyt viikot yksin, vkl onneksi Joonas apuna.

No eilisestä selvitty ja tänään saan levätä, koska voidaan olla ihan tässä kotosalla. Toki sairastaminen pienen lapsen kanssa ei aina oo helppoa, koska leikkiä pitää jaksaa samalla tavalla ;) Onneksi Miio leikkii myös mielellään itsekseen, ettei koko ajan tarvitse järjestää ohjelmaa. Voi itse kölliä ajoittain, vaikka sohvalla viltin alla.

Sitten siihen otsikon aiheeseen. Oon siis nyt kymmenen viikkoa kestävällä dieetillä/kuntokuurilla ja noudatan tarkkaa ruokavaliota. Tämä ei oo ensimmäinen kerta, kun noudatan tarkaa ruokavaliota, joten pohjaan ajatuksia myös edellisiin kokemuksiin. 

Ruokavaliossa pysyminen on varmasti jokaiselle jossain vaiheessa hankalaa. Tulee mielitekoja, aikataulut ei pidä, väsyttää, ketuttaa, on kipeänä… tekee mieli syödä ohi ohjeiden. Kuitenkin on tärkeää, että ruokavaliota noudatetaan tarkkaan, jos haluaa siitä parhaan hyödyn. Tämä on itselleni selvää ja olenkin päättänyt, että 10 viikkoa mennään täysillä. Helppoa se ei varmasti tule olemaan, mutta haluan onnistua siinä, jotta pystyn todistamaan ITSELLENI, että minusta oli siihen. Tosi se, että teen sen näin julkisesti auttaa ehkä hieman ;)

Olen törmännyt jo tämän ja edellisten projektien kanssa siihen, että tämä aiheuttaa välillä enemmän päänvaivaa muille kuin minulle. "Onko tossa mitään järkeä" "Miks sä teet noin, ootko ihan hullu" "Eihän se yks pulla missään näy" "Et varmaan pysty" "Haluutko olla joku bodari" "Sähän jäät paljosta paitsi" Naurettavaa pelleilyä tollanen" "Etkö saa juoda ees viiniä, ees muutamaa lasia" "Mä syön sit sunkin edestä tätä jädee" "Kai sä nyt vähän voit maistaa ees" näitä ois loputtomasti :) Onko joku törmännyt samaan??

Se, että mulla on nyt lapulla ylhäällä kuinka paljon syön mitäkin ja milloin, ei tarkoita sitä, että mun elämä loppuu tähän :) Se, että mulla on eväät mukana ja syön omista rasioista tän kymmenen viikon ajan ollessani kotoa pois, ei kai oo keltään pois? Se, että mä en nyt syö herkkuja, ei myöskään tarkoita etteikö muut niitä saa syödä. Toivoisin myös ettei minulle koko ajan toitoteta "ota nyt ees yks" ;)

Nyky-yhteiskunta on kyllä outo. Ääri-ilmioitä on paljon. Maailmassa on ylipainoisia, enemmän kuin koskaan, mutta sama pätee myös toiseenpäähän. Syömishäiriöluvut räjähtää käsiin. Ihmiset syö tai ovat syömättä itseään hengiltä joka päivä. Noh.. puututaanko siihen? Yleensä liian myöhään ja puuttuminen on vaikeaa, koska kyse on melenvoimasta ja sen hallinnasta. 

Jos ylipainoinen vetää kilon karkkia, katsotaan vierestä ja voivotellaan mielessä. No mutta, jos joku aloittaa elämäntaparemontin, syö järkeväti tavoitettaan ajatellen ja on siinä päättäväinen, niin siihen kyllä puuttaan ja ollaan ottamasssa kantaa niin päin naamaa, kuin selän takanakin. 

Ymmärrän fitness-buumin kääntöpuolen, kyllä. Osalla (pienellä osalla) mopo voi karata käsistä ja lipsahtaa syömishäiriön puolelle. Rajat ovat niin häilyviä. Jos oikeasti on kysymys siitä, että toisen ylisyöminen tai syömättömyys on terveydelle haitallista, siihen pitää ehdottomasti puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Itse syön nyt erittäin hyvin, varmasti paremmin kuin suurin osa tällä pallolla, joten älkää olko musta huolissanne tässä vaiheessa ;)

Oon käynyt asiata muutaman kerran keskusteluja lähipiirini kanssa. Osa ei ymmärrä tätä touhua yhtään, kun osa on kannustavasti tsemppaamassa rinnalla. Eniten kuitenkin ärsyttää se, että miksi siitä pitää tehdä niin iso numero, jos ei nyt syö sitä pullaa ja ota siideriä. Tuntuu, että tässä yhteiskunnassa katsotaan kieroon, jos et heti tartu pizzapalaan, kun sitä tarjotaan. Mistä se johtuu?

Osalla varmasti siitä, että kammoksuu koko asiaa, koska se on itselle vierasta. Osalla ehkä kateus? "Se mitä minä en osaa/pysty/kykene on muiltakin kiellettyä tai turhaa". Tämä on vaan niin ärsyttävää :D

Nyt on tosiaan päivä 3 ja olen jo saanut kolmeen otteeseen selittää, miksi en voi/halua syödä ns. ohi ruokavalion. Tulen törmäämään ilmiöön siis varmasti jatkossakin :) MUTTA, jos tätä nyt lukee joku ystäväni, tuttavani, läheiseni, tai vaikka kummin kaiman serkun mies, MUISTA!!!!! että noudatan seuraavat kymmenen viikkoa ruokavaliota, jossa en halua epäonnistua. Olisin kiitollinen, jos antaisit minun tehdä sen ilman sen suurempaa vastarintaa ;)

ps. Loppuun vielä muutama kuva aiheesta ja sen vierestä..suurimmaksi osaksi vierestä.

pps. Toivottavasti tämä tauti lähtee pian pois ja pääsen purkamaan tätä turhautumista salille.

Kyllä minä syön ;)

Just herätty päiväunilta. Pupu on paras...

Meillä päin on kristalleja puiden rungon pinnalla

Mukavaa keskiviikkoa! Me tehtiin vuoden ekat lumienkelit pikaulkoilun lomassa T. nuhanenät

ppps. tutista vieroittautuminen onnistuu näköjään kuvien perusteella hienosti :D haha.. jep! 

1/70

Tänään alkoi se kauan odotettu kymmenen viikon haaste, Fitfarmin bikini challenge! Ja mähän on kipee!!! Ottaa niin päähän. Olisin kovasti halunnut päästä treenaa tänään, mutta ei..ei niin ei! Pelkän ruokavalion avulla mennään nyt ainakin tää alkuviikko. Toivottavasti keskiviikkona uskaltais jotain tehdä. Olin tehnyt jo treenirungon tälle viikolla, mutta sen voi heittää romukoppaan.

Ruokakaupan antimia

Eilen otin lähtökuvat. Otin ihan kunnollisetkin, mutta tässä vähän pelleily tyylillä, koska olihan se ihan hirveetä kattoa näitä! HUUMORIA SITTEN NÄIDEN KANSSA! ;) (erityisesti ilmeet täysi kymppi ;))

Otettiin vielä eteisessä, koska siinä paras (kauhein/paljastavin) valo. Paino nyt aamusta oli 63,6 (pituus 168,5) ja siitä lähdetään liikkeelle. Itselläni ei ole tavoitteena pudottaa enää suuria määriä painoa, koska olen jo lähellä tavoitetta, mutta muuten ulkomuoto saisi kyllä kokea suuren muodonmuutoksen. Lihaa lisää ja rasvaa keve, se ois hyvä ;) Etenkin mun jalat on tosi raskaat (aina ollu) ja vatsa raskauden jäljeltä ihan kamala, etumus lähti imetyksessä täysin jne. En siis oo yhtään tyytyväinen. Nyt vaan harmittaa, jos tauti pitkittyy ja en pääse salille lihatalkoisiin :/ No peukut pystyyn, että tää tästä ;)


Osallistujien kesken meillä on myös foorumi ja FB-ryhmä, jossa tsemppaamme toisiamme ja jaamme kokemuksia. Siellä moni onkin todennut, että ruokamäärät ovat suuria. Itselle se ei tullut yllätyksenä, sillä tiedän oman ammattinikin puolesta, miten homma toimii. Oon myös aina omannut aika hyvän ruokahalun :D, joten ei nuo annokset tee tiukkaa ainakaan mulle, syöppö mikä syöppö :D Itselle haasteellisinta on juominen ja varmasti myös jossain vaiheessa herkuista erossa pysyminen. Oon totaalinen herkkusuu. No onneks se herkuhimo helpottaa kyllä ajan kanssa. Nää ekat päivän menee varmasti helposti, mutta viimeistää vkl karkkihammasta alkaa kolottaa ;) Onneksi Joonas lupasi olla juonessa mukana ja meille ei karkkia kotiin tuu nyt seuraavaan 10 viikkon. Toivottavsti tää lupaus pitää.

Sitten muihin aiheisiin! Lupailin niitä kotikuvia ja tässä tulee. H&M paketti tuli, mutta tyynyliinat mietityttää, en laittanut niitä nyt vielä esille. Tilasin uusia ja saas kattoa mitkä sitten jää. Olin miettinyt keltaista/sinappia kevään tehosteväriksi, mutta en nyt oikein enää tiedä siitäkään. Aika mustavalkoista meillä tällä hetkellä on ja tykkään siitä. Olkkari on meillä aika tumma, koska lattiat ja sohva hallitsevat. Ennen mattokin oli suht tumma, nyt vaihdoin vitivalkoiseen ja tykkään nyt paljon enemmän, vähän raikkaampi ilme. Kuvia myös makkarista ja Miion huoneesta.

Tässä taulut Miion huoneesta ja meidän aikusten makkarista. Löysimme kerran tuo apinajulisteen ja tiesin minkä teoksen pohjalta se on tehty. Siitä sitten ajatus lähti, että ois kiva jos meillä ois makkarissa se ns. oikea versio. Se oli onneksi helpoo löytää ja nämä vaan kehyksiin ja seinille ;)

ps. tein nyt jotain tosi rohkeeta minulle. En tiedä tulenko katumaan, että julkaisin nuo kuvat itsestäni, mutta tehty mikä tehty. Toivottavasti julkaisen kymmenen viikon päästä kuvat, jotka olisivat hieman erilaiset.

Flunssaa ja ensi viikon odottelua!

Nettivalmennuksen ruokavaliot ja treeniohjelmat tipahti luukusta tänään, jes! Niitä onkin tässä odoteltu. Olin jo vähän miettinyt, että oisin voinut aloittaa koko homman vaikka jo huomenna, mutta eilen mulle sitten iski flunssa. WHY!!!! Ottaa päähän aika paljon. Toivotaan, että tauti ois ohi maanantaina, että pääsisin ihan tosi toimiin myös treenien suhteen, eikä tarvii ekaa viikko mennä pelkällä ruokavaliolla.

Ruokavalio oli aika pitkälti sellainen kun odotin, siinä oli ruokaa tosin ehkä vielä enemmän, kun mitä odotin. Nälkää en tuu ainakaan näkemään :) Treeniohjeet aikalailla myös odotusten mukaiset suht simppelit ja järkevän mittaisia. Nyt pitää vain suunnitella miten saan kaikki treenit järjestettyä aikatauluihin. Joonas on vielä reilut 8 viikkoa pääsäntöisesti poissa, joten arki (Miio, kotityöt, lumityöt, koira jne.) työt ja treenit pitää saada yksin hoidettua. Toki viikonloppuisin Joonas on kotona.

Kuvat ja mitat pitää ottaa maanantaina, ehkä niitä tännekkin julkaisen (jos tulosta syntyy;), jos kehtaan ;) Harmittaa vietävästi, että poistin vahingossa kesällä ottamat aloituskuvat ja nyt ei voi verrata tän hetkisiä niihin. Kesästä kun on melkein se 10 kiloa lähtenyt. Tänne ois tarkoitus muutenkin kirjoitella säännöllisesti tosta projekstista ja sen vaiheista. En ihan joka päivä lupaa kirjoittaa, mutta vähintään kerran viikossa ;)

Tän viikon liikunnat ei oo kyllä taaskaan sellasia kun piti, flunssa pilas kaiken. Tiistaina tein hyvä peppu/takareiskatreenin, mikä tuntuu vielä aika kivuliaasti liikkuessa/istuessa. Nyt otan rennosti loppuviikon liikuntojen suhteen, mitä nyt töissä on pakko, niin ei tuu mitään takapakkia tän flunssan takia. Toivon, että 10 viikkoa kaikki taudit pysyis mahdollisimman kaukana musta. Yleensä oon suht terve ja taudit kiertää kaukaa, mutta nyt oon viimeisen puolenvuoden aikana saanut muutamankin taudin :/

Miion kanssa ollaan nautittu tää viikko pakkasesta ja auringosta. Ulkoilu on ollu kivaa. Tietysti ois kivempaa, jos ois vähemmän pakkasta, kun tää -13 -  -20, mutta parempi tääkin kun se ikuisuuden kestänyt ainainen vesisade ja harmaus.

Kämppä on saanut tällä viikolla myös uutta ilmettä, siitä kuvia vielä lähiaikoina, kun saan otettua kuvat. Nyt nukkumaan tätä flunssaa pois!

Vihdoin lunta!

Joko se talvi vohdoin tuli? Hope so. Täällä meillä päin tuli lumi vasta tänään, on sitä jo odotettukkin. Pääsin jopa ihan lumihommiin ;) Tosin ei siinä kovin kauaa nokka tuhissut kun tuo piha Joonaksen kanssa kolattiin, lunta taisi olla vain noin 5cm. Kuitenkin sen verran, että nyt kaikki näyttää niin kivalta <3  Mä tykkään myös talvesta ja jopa lumen luonnista :) Noo, eiköhän sitä vielä tän talven aikana tule ihan riittämiin, että pääsen sitä asiaa kiroamaankin. Varsinkin nyt kun Joonas on poissa, niin lumityöt kaatuu aikalailla mun niskaan. Tosin kyllä mä ne viime talvenakin suurimmaksi osaksi tein, koska olin äippälomalla ja aikaa oli. Jos ei muuta niin ainakin erinomaista hyötyliikuntaa.

Liikunnasta puheenollen, ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan tän viikon liikunnat. Miiolle tulee taas hampaita (poskihampaat) ja aina silloin on enemmän tai vähemmän kipeänä. Nyt kyllä luulen, että saattaa samaan aikaan olla myös flunssaa. Joonas oli Helsingissä, eikä Miioa voinut viedä hoitoon muutamana päivänä, joten eipä päässyt tää äippäkään mihkään. Kotona ois tietysti voinut jotain tehdä, mutta se ei kyllä kiinnosta ihan hirveesti :D Tän viikon saldo on 2 salitreeniä ja tänään tunnin koripallopelit uimareiden kanssa, eli ei kehumista. Huomenna niin kiire päivä töiden kanssa, että en ehdi silloinkaan. Tässä on nyt viikko vielä aikaa ottaa rennosti ja sitten mun 10 viikon haaste alkaa. Ens viikolla yritän saada enemmän treenejä alle, niin kroppa vähän heräisi tästä syväkoomasta. On luvannut kauniita (mutta kylmiä) päiviä, niin pääsee taas kunnolla lenkille vaunujen kanssa. Tai voihan kurakeleilläkin mennä, mutta ei jaksais koko ajan olla pesemässä vaunuja.

Meillä alkaa joulu olla kerätty kotoa pois, lukuunottamatta muutamia valoja. Ite kyllä aattelen et ne ei oo joulu- vaan talvivaloja ;) Sisustusvimma alkoi heti joulun jälkeen ja itse suuntaan jo ajatuksia kevääseen. Haluaisin jotain uutta ja bongasin H&M kivoja juttuja. Meille tulee uudeksi tehoväriksi kotiin keltainen. Ei ihan kirkas, vaan sellainen mikä taittaisi hieman sinappiin . Muuten meillä sisustus on aikalailla mustaa, valkoista, harmaata. Kun uudet jutut saapuvat niin laitan kuvia tulemaan, jos päädytään pitämään kaikki mitä tilasin. Alla olevista kuvista osa tuotteista onkin kovaa vauhtia jo tulossa meille päin ;)

YH-äiti

Pitää kyllä taas todeta miten paljon arvostan yksinhuoltajia, on tää vaan hommaa! Joonas on siis taas merellä. Lähti maanantaina ja tulee huomenna ( tai kävihän se yöpymässä ti-ke, oli kotona 9 tuntia). Ollaan siis oltu viikko Miion kanssa kahestaan, onneksi Miio on näyttänyt parhaita puoliaan tällä viikolla ja näin oon päässyt vähän helpommalla ;)

Vuosi vaihtui meillä tosi rauhallisissa merkeissä. Aluksi Joonaksen piti olla koko viikko putkeen merellä, mutta yllättäen pääsivätkin vuoden vaihteeksi kotiin, muutamaksi tunniksi. Suunnitelmat muuttuivat ja vietettiin ihan rauhallinen koti-ilta. Käytiin äitini luona ampumassa raketteja ja Miio oli ihan fiiliksissä. Oli kyllä kiva katsoa toisen riemua. Kotiin kun päästiin pieni painuikin jo unille ja isompi herrakin aika pian perässä, koska kello Joonaksella aamulla jo ajoissa. Mä sinnikkäästi valvoin vuoden vaihteeseen. Kurkin raketteja ja 00:15 taisin olla jo unten mailla. Sellainen rairairai-uv meillä :D Ehkä se oli ihan hyvä, koska vuoden eka päivä oli yksi elämäni tehoikkaimmista. Vasta illalla istahdin alas ja hengähdin. Samanlaisia päiviä, kun ois ees kerran viikossa niin HIENOA! Parasta siinä oli myös se, ettei ollut aikataluja. Päästiin jopa ulkoilemaan pariin otteeseen, vaikka keli olikin ihan kökkö. Ei se Miioa kyllä haitannut, minua ehkä enemmän, kun poika ja koira molemmat ihan kurassa.

Loppuviikko onkin mennyt töitä tehdessä ja huomenna ois vielä työpäivä tiedossa. Maanantaina onneks täysin vapaata koko perheellä. Odotan sitä jo kovasti!! Tosin sitten tiistaina Joonaksella alkaa kymmenen viikon kurssi Helsingissä  ja mä oon taas enemmän ja vähemmän yh sen ajan :/ Noh yritän olla stressaamatta siitä, ei se mitään auta kuitenkaan. Hyvin me pärjätään, unta ei ainakaan tarvitse odotella iltaisin, näiden päivien jälkeen :) Onneksi Miiolla on nyt hyvä rytmi päällä, se helpottaa todella paljon tätä arkea.

Omia treenejä ei oo nyt juuri tullu tehtyä, oikein ärsyttää mun saamattomuus. Osaksi ei ees siitä kiinni, tällä viikolla ei oo edes ollut mahdollisuutta päästä salille, kun Joonas on poissa ja oon ollut kaikki illat hallilla. Ens viikosta otan ryhtiliikkeen sen asian suhteen. Kahden viikon päästä alkaa mun 10 viikon projekti, joten ois hyvä ottaa vähän tuntumaa ennen sitä ja löytää myös se aika treeneille. Kroppa on nyt niin lomalla. Ruokavaliokin on niin retuperällä. En vaan saa itteeni nyt ruotuun, kun tiedän mikä alkaa parin viikon päästä, silloin ei oo vaihtoehtoja :D Mielenkiintoista kyllä nähdä, minkälaisia tuloksia siinä ajassa saa.
Mutta nyt höpöttelyt sikseen ja unille.. alla vielä muutamia joulukuvia kameralta.

Maman poika

Pojat pääsi pukin syliin

Miio ois vaan istunut lahjojen päällä :D

Aidot Levikset ;) niin päheet, vaikkei meinaa ylhäällä pysyäkkän :D

kukkuu..

Lahdessa, kummisedän antaman lahjan kimpussa.